Napoleon Bonaparte kruunasi itsensä keisariksi Pariisin Notre Dame -kirkossa joulukuun toisena päivänä vuonna 1804.
Tarkoitus oli estää Bourbonien kuningassukua enää pääsemästä valtaistuimelle, jolta heidät oli syösty Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789.
Jo Napoleonin vuonna 1799 saama ensimmäisen konsulin asema takasi hänelle käytännössä yksinvallan.
Napoleon halusi kuitenkin lujittaa valtaansa entisestään, sillä vallankumouksen jälkeen Ranskassa olot olivat levottomat ja Bourbon-suvun palauttamiselle valtaistuimelle oli vahvoja tukijoita.
Ranskan tiedustelupalvelu paljasti vuonna 1804 rojalistien salaliittoverkoston, joka suunnitteli Bourbon-sukuisen prinssin, oletettavasti D’Enghienin herttuan, nostamista valtaan.
LUE MYÖS: Bernadotten uskomaton ura: Sotamiehestä tuli Ruotsin kuningas
Vaikka mitkään todisteet eivät viitanneet hänen osallistuneen salalittoon, hänet vangittiin.
D’Enghien tuomittiin kenttätuomioistuimessa maanpetturuudesta kuolemaan ja teloitettiin saman tien.
Napoleon sai salaliitosta hyvän syyn kruunata itsensä keisariksi. Keisarin ylin valta oli hänen käsissään, ja Bonaparten suvun perimäoikeus valtaan kirjattiin perustuslakiin, mikä muutos vahvistettiin kansanäänestykselllä.