Monarkit ovat kautta historian olleet ”hallitsijoita Jumalan armosta”, ja siksi heitä on pidetty Jumalan edustajina maan päällä. Käytännössä kuninkaallisilla on ollut siten lähes rajoittamaton valta alamaisiinsa.
Jumalalta saatu valta ja siihen liittyvät edut eivät koskeneet vain hallitsijaa vaan myös hänen sukuaan. Kuninkaallinen arvonimi takasi pääsyn valtapiireihin ja oli siksi himoittu etuoikeus.
Useimpien Euroopan valtioiden siirryttyä demokratiaan kuninkaallisista arvonimistä on tullut lähinnä muodollisuuksia, eikä kuninkaallisilla ole enää todellista poliittista valtaa. Arvonimiin liittyy silti edelleen monia etuja.
Monissa maissa kaikki lait eivät välttämättä koske kuninkaallisia, eikä heidän esimerkiksi tarvitse maksaa veroja. Lisäksi monet kuninkaalliset saavat yhä vuotuisen määrärahan valtiolta.