Euroopan mahtavimpiin sukuihin kuuluneet Habsburgit hallitsivat vuosisatojen ajan muun muassa Itävaltaa, Espanjaa, Saksaa, Italiaa ja Portugalia.
Nykyisin suku tunnetaan myös niin kutsutusta Habsburgin leuasta eli ulkonevasta alaleuasta, joka oli seurausta vuosisataisesta sisäsiittoisuudesta läheisten sukulaisten avioiduttua keskenään pitääkseen vallan ja vaurauden suvun sisällä.
Varsinkin Habsburgien espanjalaisessa haarassa leuka venyi sukupolvesta toiseen niin, että se haittasi jo syömistä ja puhumista. Habsburgien Espanjassa vuosina 1516–1700 solmimista 11 avioliitosta peräti yhdeksän oli läheisten sukulaisten välisiä – ja se jätti jälkensä.
Espanjan kuningas Kaarle II kuoli 38-vuotiaana vuonna 1700, ja hänen ruumiinavauksensa jälkeen kerrottiin: ”Hänen sydämensä oli pippurin kokoinen, keuhkonsa hapertuneet ja suolensa mädäntynyt ja kuoleentunut. Hänellä oli vain yksi kives, musta kuin hiili, ja pää täynnä vettä.”
Espanjan kuningas Kaarle II ei ulkonevan leukansa vuoksi pystynyt pureksimaan ruokaansa ja kärsi siksi usein vatsakivuista.
Liikaa sormia, liian vähän lapsia
Ulkonevan leuan lisäksi Habsburgeja riivasivat muutkin sisäsiittoisuuteen liittyvät vaivat. Monilla oli esimerkiksi ylimääräisiä sormia ja varpaita tai kieroon kasvanut selkäranka. Myös hedelmättömyys sekä keskenmenot ja kohtukuolemat olivat yleisiä.
Lukuisista vaivoista huolimatta Habsburgit pitivät hallussaan monia Euroopan tärkeimmistä valtaistuimista 1200-luvulta vuoteen 1918, jolloin viimeinen Habsburg luopui vallasta.
Tieteellinen tutkimus vahvisti vuonna 2019 Habsburgin leuan olleen seurausta sisäsiittoisuudesta. Tutkijat analysoivat 66 hallitsijan muotokuvat ja löysivät selvän yhteyden sisäsiittoisuuden etenemisen ja kuvatun henkilön leuan muodon välillä.
