Kaarle II.

Mikä oli Habsburgin leuka?

Habsburgien hallitsijasuku ei halunnut jakaa valtaansa ja vaurauttaan muille edes avioliittojen kautta– mikä johti lopulta esimerkiksi leuan ja selkärangan epämuodostumiin ja kivesten puuttumiseen.

Habsburgien hallitsijasuku ei halunnut jakaa valtaansa ja vaurauttaan muille edes avioliittojen kautta– mikä johti lopulta esimerkiksi leuan ja selkärangan epämuodostumiin ja kivesten puuttumiseen.

Kunsthistorisches Museum Wien

Euroopan mahtavimpiin sukuihin kuuluneet Habsburgit hallitsivat vuosisatojen ajan muun muassa Itävaltaa, Espanjaa, Saksaa, Italiaa ja Portugalia.

Nykyisin suku tunnetaan myös niin kutsutusta Habsburgin leuasta eli ulkonevasta alaleuasta, joka oli seurausta vuosisataisesta sisäsiittoisuudesta läheisten sukulaisten avioiduttua keskenään pitääkseen vallan ja vaurauden suvun sisällä.

Varsinkin Habsburgien espanjalaisessa haarassa leuka venyi sukupolvesta toiseen niin, että se haittasi jo syömistä ja puhumista. Habsburgien Espanjassa vuosina 1516–1700 solmimista 11 avioliitosta peräti yhdeksän oli läheisten sukulaisten välisiä – ja se jätti jälkensä.

Espanjan kuningas Kaarle II kuoli 38-vuotiaana vuonna 1700, ja hänen ruumiinavauksensa jälkeen kerrottiin: ”Hänen sydämensä oli pippurin kokoinen, keuhkonsa hapertuneet ja suolensa mädäntynyt ja kuoleentunut. Hänellä oli vain yksi kives, musta kuin hiili, ja pää täynnä vettä.”

Kaarle II.

Espanjan kuningas Kaarle II ei ulkonevan leukansa vuoksi pystynyt pureksimaan ruokaansa ja kärsi siksi usein vatsakivuista.

© Kunsthistorisches Museum Wien

Liikaa sormia, liian vähän lapsia

Ulkonevan leuan lisäksi Habsburgeja riivasivat muutkin sisäsiittoisuuteen liittyvät vaivat. Monilla oli esimerkiksi ylimääräisiä sormia ja varpaita tai kieroon kasvanut selkäranka. Myös hedelmättömyys sekä keskenmenot ja kohtukuolemat olivat yleisiä.

Lukuisista vaivoista huolimatta Habsburgit pitivät hallussaan monia Euroopan tärkeimmistä valtaistuimista 1200-luvulta vuoteen 1918, jolloin viimeinen Habsburg luopui vallasta.

Tieteellinen tutkimus vahvisti vuonna 2019 Habsburgin leuan olleen seurausta sisäsiittoisuudesta. Tutkijat analysoivat 66 hallitsijan muotokuvat ja löysivät selvän yhteyden sisäsiittoisuuden etenemisen ja kuvatun henkilön leuan muodon välillä.

Habsburgit olivat voimakkaita hallitsijoita ja johtivat kovalla kädellä suuria maa-alueita Euroopassa vuosisatojen ajan. Henkilökohtaisella tasolla heidän elämäänsä kuitenkin hankaloittivat lukuisat fyysiset ja psyykkiset vaivat ja hankaluudet.

Maksimilian I.
© The Yorck Project

Maksimilian I

Eli: 1459–1519
Tittelit: Burgundin herttua, Itävallan arkkiherttua, Saksan kuningas, Pyhä saksalais-roomalainen keisari

Maksimilian oppi puhumaan vasta 9-vuotiaana, ja hän käveli ontuen ilmeisesti selkärangan vinouman vuoksi. Aikuisena hän kärsi ajoittain vakavasta masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Hänellä oli myös alapurenta ja suurentunut kieli.

Kaarle V.
© Royal Collection

Kaarle V

Eli: 1500–1558
Tittelit: Burgundin herttua, Itävallan arkkiherttua, Espanjan, Italian ja Saksan kuningas, Pyhä saksalais-roomalainen keisari

Kaarle V:n leuka oli niin ulkoneva, ettei hän pystynyt kunnolla sulkemaan suutaan. Hän kärsi myös taajaan pyörtyilystä, joka johtui ilmeisesti epilepsiasta. Myöhemmällä iällä hänellä oli niin pahoja nivelvaivoja, ettei hän pystynyt kävelemään.

Kaarle II.
© Robb

Kaarle II

Eli: 1661–1700
Tittelit: Espanjan kuningas

Kaarle II kärsi Habsburgin leuasta niin, että hänen oli jopa vaikea puhua. Hän kuolasi usein, ja suurentunut kieli esti häntä pureskelemasta ruokaansa. Hän oli myös impotentti ja hedelmätön, ja hänen myötään kuoli Habsburgien miespuolinen sukulinja Espanjassa.