Fasistisen Kroatian kuningas ei koskaan käynyt maassaan.

© Vanzanten & Shutterstock

Maailmansodat kurittivat kuningashuoneita

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen monet Euroopan perinteikkästä monarkioista luhistuivat.

maanantai 20. marraskuuta 2017 teksti Ida Buhl

Saksa: Vihattu keisari pakeni Hollantiin

Vilhelm II kruunattiin Saksan keisarik­si 29-vuotiaana vuonna 1888, ja hän sai pian maineen kiivaana ja itsekkää­nä hallitsijana. 

Lähes ensi töikseen Vilhelm erotti ”rautakanslerina” tunnetun Otto von Bismarckin, koska koki tämän jarruttavan suunnitelmiaan.

Ensimmäisen maail­mansodan (1914–18) jälkeen voittajavaltiot vaativat Vilhelmiä eroamaan, ja jopa hänen oma laivastonsa ja kansansa olivat saaneet hänestä tarpeekseen. 

Vilhelm lähti maanpakoon Alankomaihin ja osti pienen linnan Utrechtin lähis­töltä. Siellä hän vietti aikaansa arkeologian ja metsästyksen parissa. 

Hän purki kiukkuaan kaatamalla puita linnansa mailta sellaisella tarmolla, että linnan puu­kanta on vasta nyt alkanut elpyä.

Syrjäytetty keisari ihaili Adolf Hitlerin voittoja ja toivoi natsien palauttavan Saksaan monarkian. Alankomaiden miehityksen jälkeen vuonna 1940 hän kirjoitti Hitlerille: 

”Toivotan teille onnea ja toivon, että Saksasta tulee teidän johdollanne jälleen keisarikunta.”

Luettuaan kirjeen Hitler puuskahti palvelijalleen: ”Mikä idiootti!”

Vilhelm kuoli 82-vuotiaana vuonna 1941. Yksikään natsijohtaja ei osallistunut hautajaisiin. 

Keisarillinen Hohen­zollerin suku toivoo yhä voivansa palata valtaan Saksassa, ja heillä on aina kruununperillinen valmiudessa.

Itävalta-Unkari: Keisari piti arvonimensä

Kun Itävalta-Unkaria 67 vuotta hallinnut Frans Joosef I kuoli vuonna 1916, keisariksi nousi hänen veljenpojan­poikansa Kaarle I. 

Kaarle ei ollut ­kiinnostunut politiikas­ta, eikä hänes­tä monien mielestä ollut keisariksi. Eräs minis­teri totesikin: 

”Hän on 30-vuotias, näyttää 20-vuotiaal­ta ja käyttäytyy kuin 10-vuotias.”

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kaarle lähti maanpakoon Sveitsiin muttei luopunut keisarin arvostaan. 

Hän yritti monesti palaut­taa monarkian Unkariin, kunnes britit kyllästyivät ja lähettivät hänet perheineen Madeiralle, missä häntä oli helppo valvoa. Kaarle kuoli vuonna 1922.

Kaarlen poika Otto luopui keisarin tittelistä vuonna 1961 ja sai luvan käydä Itävallassa 1966.

Ottomaanit: Sulttaanin valtakunta romahti

57-vuotiaasta Mehmet VI:sta tuli Ottomaanien valtakunnan sulttaani vuonna 1918. 

Hän sai hallittavakseen heikon imperiumin, joka joutui luovuttamaan maa-alueita ensimmäisen maail­mansodan voittajille. 

Vuonna 1922 uusi, kansallismielinen hallitus suis­ti ­Mehmetin vallasta ja tämä lähti maanpakoon Italiaan.

Sulttaani avioitui viisi kertaa, ensimmäisen kerran 24-vuotiaana ja viimeisen kerran 60-vuotiaana. Morsiamet olivat silti aina 18–19-vuotiaita. Mehmet kuoli vuonna 1926.

Osmanin hallitsijasuvun nykyinen päämies on 91-vuotias newyorkilainen kirjastonhoitaja. Hänellä ei ole lapsia. 

Mehmet VI eli viimeiset vuotensa maanpaossa Italian Rivieralla.

© Library of Congress

Venäjä: Bolševikit tappoivat Venäjän keisarin

Nikolai II:sta tuli Venäjän keisari vuonna 1894, mutta hän onnistui pian kääntämään kansan itseään vastaan. 

Ensimmäisen maailmansodan suuret tappiot ja nälänhätä johtivat helmikuussa 1917 vallankumoukseen, ja Nikolai joutui luopumaan vallasta. 

Bolševikit teloittivat Nikolain ja hänen perheensä vuonna 1918, eikä hänellä ole suoria jälkeläisiä. 

Keisariperheen muut sukuhaarat kiistelevät yhä oikeudesta kruunuun.

Kroatia: Kuningas ei nähnyt koskaan maataan

Italialainen prinssi ja Aostan herttua Aimone valittiin vuonna 1941 Kroatian fasistisen nukkehallinnon kuninkaaksi Tomislav II:ksi. 

Salamurhaa pelkäävä kuningas ei ­kos­kaan käynyt Kroatiassa.

Italia antautui vuonna 1943, ja Aimone ­luopui Kroatian kruunus­ta Italian ­kuninkaan pyynnöstä. 

Hän kuoli maanpaossa Argentii­nassa vuonna 1948.

Kreikka: Kuningas aiheutti syrjäyttämisensä

Vuonna 1965 eli noin vuosi Kreikan Kons­tantin II:n kruunajaisten jälkeen kuninkaan ja pääministerin välinen kiista armeijan päällikkyy­destä sai pääministerin eroamaan.

”Kuninkaalliseksi vallankaappaukseksi” kutsuttu riita johti sotilasvallankaappaukseen, ja Konstantin joutui pakenemaan Kreikasta. 

Sotilasjuntan kaaduttua vuonna 1974 Kreikka pysyi tasavaltana. 

Konstantin pitää silti yhä kiinni ­kuninkaan arvostaan ja kuuluu Euroopan kuninkaallisten sisäpiiriin.

Italia: Tuki Mussolinille maksoi kruunun

Viktor Emanuel III kruunattiin Italian kuninkaaksi vuonna 1900. 

Hän oli vain 153 senttimetriä pitkä, minkä vuoksi esimerkiksi Benito Mussolini kutsui häntä ”Pikku sardiiniksi” ja Saksan keisari ”Kääpiöksi”.

Sotien välinen aika oli Italiassa fasistien ja kommunistien kiistelyn aikaa, ja Benito Mussolini nousi pääministe­riksi kuninkaan tuella. 

Pian Viktor Emanuel joutui katsomaan vie­res­tä, miten ”Il Duce” syöksi Italian tuhoisaan sotaan. 

Vasta liittou­tu­nei­den vallattua Sisilian vuonna 1943 ­kuningas määräsi Mussolinin ­pidätettäväksi sanoen: ”Hyvä Johtaja, tämä on mennyt liian pitkälle. Te olette koko Italian vihatuin mies.”

Kun saksalaiset pian vapauttivat Mussolinin, kuninkaallinen perhe ­joutui pakenemaan. 

Pelastaakseen fasismin tahriman ­monarkian kuningas luopui kruunusta ­poikansa Umberto II:n hyväksi, mutta siitä ei ollut enää apua. ­Kuu­kautta myöhemmin Italiasta tuli kansanäänestyksellä tasavalta. Viktor Emanuel III kuoli maanpaossa.

Italian kuningassuku Savoijit pitää tiukasti kiinni valtavaatimuksistaan. ­Vuonna 2007 Umberto II:n poika vaati Italian valtiolta korvauksia maanpako­ajasta. 

Italian presidentti kieltäytyi ja totesi valtion voivan hakea Savoijeilta ­korvauksia Mussolinin tukemisesta.

Viktor Emanuel III (edessä) oli vain 153 senttimetriä pitkä. Hänen vierellään seisova Mussolini oli 16 senttiä pitempi.

© Library of Congress

Bulgaria: Kommunistit ajoivat tsaarin maanpakoon

Kun Bulgariasta tuli tasavalta vuonna 1946, ­yhdeksänvuotias tsaari Simeon II joutui pakenemaan maasta. 

Hän toimi liike­miehenä muun muassa Espanjassa, mutta ei koskaan luopunut kruunusta ja antoi maanpaossa ollessaan useita kuninkaallisia julistuksia. 

Kommunismin sorruttua Simeon palasi Bulgariaan ja nousi maan pääministeriksi vuonna 2001. 

Vuonna 2004 Simeonin puolue hävisi vaalit ja hän luopui puoluejohtajan paikasta. 

Häntä puhu­tellaan joissakin tilanteissa yhä kuninkaaksi. 

Jugoslavia: Pietari II hallitsi 11 päivää

Saksa miehitti Jugoslavian vuonna 1941, ja maan vain 11 päivää aikaisemmin kruunattu nuori kuningas Pietari II pakeni maasta. 

Kun Jugo­slaviasta sodan jälkeen tuli tasavalta, kuningasperhe menetti kansalaisuu­tensa ja heiltä evättiin pääsy kotimaahansa. 

Pietari perheineen muutti Yhdys­valtoihin, missä hän alkoi lievittää koti-ikäväänsä juomalla. ­Hänen poikansa Aleksander varttui iso­äitinsä hoivissa. 

Pian kuningas oli juonut omaisuutensa ja joutui vaimoineen elämään Jugos­la­viasta paenneiden maanmiestensä avun varassa. 

Vuonna 1967 Pietari sai työtä pankista, mutta kolme ­vuotta myöhemmin hän kuoli 47-vuotiaana epäonnistuneen maksansiirron seurauksena.

Jugoslavian kommunistihallinto kaatui vuonna 1992, ja kansantasavalta hajosi. Pietarin poika Aleksander pitää itseään Serbian laillisena kunin­kaana mutta käyttää kruununprinssin arvo­nimeä. 

Vuonna 2001 hän muutti perheineen Belgradin kuninkaanlinnaan ja odottaa yhä monarkian palauttamista.

Lue lisää

Olga S. Opfell: Royalty Who Wait: The Heads of Formerly Royal Houses of Europe, McFarland and Co, London, 1993. John C. G. Röhl: Kaiser Wilhelm ll: A Concise Life, Cambridge University Press, Cambridge, 2014. 

Ehkä sinua kiinnostaa...