Maailmansodat kurittivat kuningashuoneita
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen monet Euroopan perinteikkästä monarkioista luhistuivat.

Fasistisen Kroatian kuningas ei koskaan käynyt maassaan.
Saksa: Vihattu keisari pakeni Hollantiin
Vilhelm II kruunattiin Saksan keisariksi 29-vuotiaana vuonna 1888, ja hän sai pian maineen kiivaana ja itsekkäänä hallitsijana.
Lähes ensi töikseen Vilhelm erotti ”rautakanslerina” tunnetun Otto von Bismarckin, koska koki tämän jarruttavan suunnitelmiaan.
Ensimmäisen maailmansodan (1914–18) jälkeen voittajavaltiot vaativat Vilhelmiä eroamaan, ja jopa hänen oma laivastonsa ja kansansa olivat saaneet hänestä tarpeekseen.
Vilhelm lähti maanpakoon Alankomaihin ja osti pienen linnan Utrechtin lähistöltä. Siellä hän vietti aikaansa arkeologian ja metsästyksen parissa.
Hän purki kiukkuaan kaatamalla puita linnansa mailta sellaisella tarmolla, että linnan puukanta on vasta nyt alkanut elpyä.
Syrjäytetty keisari ihaili Adolf Hitlerin voittoja ja toivoi natsien palauttavan Saksaan monarkian. Alankomaiden miehityksen jälkeen vuonna 1940 hän kirjoitti Hitlerille:
”Toivotan teille onnea ja toivon, että Saksasta tulee teidän johdollanne jälleen keisarikunta.”
Luettuaan kirjeen Hitler puuskahti palvelijalleen: ”Mikä idiootti!”
Vilhelm kuoli 82-vuotiaana vuonna 1941. Yksikään natsijohtaja ei osallistunut hautajaisiin.
Keisarillinen Hohenzollerin suku toivoo yhä voivansa palata valtaan Saksassa, ja heillä on aina kruununperillinen valmiudessa.