Maailmaa johtaneet naiset

1. Elisabet hallitsi peräti 44 vuotta

15. tammikuuta 1559 Elisabet I kruunattiin juhlallisin menoin kuningattareksi Westminster Abbeyn katedraalissa Lontoossa. Juhlallisuuksien taustalla vaani kuitenkin monia vaaroja.

Englanti oli kriisissä. Elisabetin isä, Henrik VIII oli lopettanut katolisen kirkon ja mestauttanut kaksi kuudesta vaimostaan. Yksi heistä oli Elisabetin äiti Anne Boleyn. Kun Elisabetin vanhempi sisarpuoli Maria ("Verinen") nousi valtaan, hän yritti palauttaa katolisen uskonnon. Seurauksena oli uskontokonflikti, jossa suuri joukko protestantteja surmattiin.

Marian kuoltua 1558 Elisabeth peri vallan. Toisin kuin siskonsa hän oli protestantti, mutta hän yritti rauhoittaa uskonnollisia vastakkainasetteluja. Hänen 44-vuotinen hallintonsa tunnetaan usein nimellä "kultaiset vuodet", ja sitä pidetään Englannin historian politiikan ja kulttuurin kukoistuskautena.

Espanjan armada

1588 Espanjan kuningas Filip II uhkasi hänen asemaansa lähettäessään valtavan laivaston valloittamaan Englantia. Voittamaton armada joutui myrskyyn, jolloin Englannin alukset saivat sen helposti lyötyä. Tästedes Englanti sai olla maailman merien johtava suurvalta.

Huolimatta Englannin aatelismiesten ja eurooppalaisten kuninkaallisten kosinnoista Elisabet ei mennyt naimisiin, ehkä pelätessään valta-asemansa puolesta. Elisabet tuli tunnetuksi "neitsytkuningattarena" ja hän kuoli lapsettomana 1603. Elisabetin seuraaja oli Skotlannin kuningas Jaakko I.

2. Isabella yhdisti Espanjan

Isabellan varttuessa nykyisen Espanjan keskellä sijaitsevaa Kastilian kuningaskuntaa johti hänen velipuolensa Henrik. Henrik yritti itsepintaisesti saada siskopuolensa naimisiin vahvistaakseen valtion poliittista asemaa, mutta Isabella kieltäytyi johdonmukaisesti. Lopuksi hän valitsi itse puolisokseen naapurimaa Aragonian kuninkaan Ferdinandin. Henrik raivostui ja julisti, ettei Isabella enää ollut Kastilian valtaistuimen perijä. Henrikin kuoltua vuonna 1474 Isabella pääsi kuitenkin valtaan. Hän hallitsi aina kuolemaansa saakka, vuoteen 1504 asti.

Yhdessä puolisonsa Aragonian Ferdinandin kanssa Kastilian Isabella jäi historiankirjoihin kahdesta tärkeästä syystä. Ensinnä he valloittivat Espanjan viimeisen muslimilinnoituksen, maurilaisen Granadan kaupungin 1492. Tämä merkitsi niin sanotun reconquistan, niemimaan kristillisen takaisinvalloituksen, saattamista loppuun. Toiseksi he rahoittivat samana vuonna Kristoffer Kolumbuksen tutkimusretken, joka johti Amerikan mantereen löytämiseen.

Käynnisti inkvisition

Tähän aikaan Espanja ei edelleenkään ollut yhtenäinen kuningaskunta. Avioliiton kautta Ferdinand ja Isabella yhdistivät Iberian niemimaan kaksi valtavaa kuningaskuntaa, Aragonian ja Kastilian. Tällä tavoin he laittoivat alulle nykyisen Espanjan.

Ferdinand ja Isabella pakottivat maan muslimit ja juutalaiset kääntymään kristinuskoon. Ne, jotka kieltäytyivät, joutuivat muuttamaan maasta. Ferdinand ja Isabella perustivat myös Espanjan inkvisition taistelemaan eri kerettiläisyyden muotoja vastaan. Tästä seurauksena kruunun valta vahvistui ja heistä tuli tunnettu katolinen kuningaspari.

3. Katariina teki Venäjästä suuren

Heinäkuussa 1762 Venäjän tsaari Pietari III syöstiin puolen vuoden hallitsemisen jälkeen vallasta. Parin päivän päästä hänet murhattiin, oletettavasti hänen vaimonsa Katariina II:n määräyksestä. Vaimo otti vallan ja johti Venäjän keisarikuntaa yli 30 vuoden ajan.

Katariina oli kotoisin saksalaisesta ruhtinasperheestä ja oli aiemmin nimeltään Sophie Friedrike Auguste. 15 vuoden iässä hänet oli lähetetty Pietariin naimisiin serkkunsa, kruununperijä Pietarin kanssa. Katariina kääntyi ortodoksiksija vaihtoi nimensä Katariinaksi.

Avioliitto alkoholisoituneen Pietarin kanssa oli onneton. Pietari noustua tsaariksi tammikuussa 1762 hänen vaimonsa kannattajineen syöksi hänet vallasta.

Kirjeenvaihtoa Voltairen kanssa

Katariina oli kiinnostunut valistusajan ideoista ja kävi kirjeenvaihtoa muun muassa filosofi Voltairen kanssa. Katariina uudisti Venäjän oikeuslaitosta ja koulutussysteemiä, mutta ei välittänyt poistaa Venäjän talonpoikien maaorjuutta. Katariina ei koskaan enää avioitunut. Sen sijaan hänellä oli kosolti rakastajia, joilla oli suuri vaikutus valtion politiikkaan. Tunnetuin heistä oli Grigori Potjomkin, joka muun muassa soti Ottomaanien valtakuntaa vastaan ja laajensi Venäjän rajoja etelään.

4. Kuningatar Kristiina vaihtoi puolta

Sotakuningas Kustaa II Aadolf oli päättänyt, että hänen ainoa lapsensa, tytär Kristiina, saisi saman koulutuksen kuin miespuolinen kruununperillinen. Tytär opiskeli politiikkaa, teologiaa ja filosofiaa, mutta sai myös koulutusta ratsastuksessa ja metsästyksessä.

Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelussa 1632, kun Kristiina oli 6-vuotias. Hänestä tuli nyt kuningatar, mutta valtaa piti ryhmä holhoojia valtionkansleri Axel Oxenstiernan johdolla.

1644 Kristiinasta tuli täysi-ikäinen. Pitkät sodat olivat tyhjentäneet Ruotsin valtion kassan ja närkästyttäneet tavallista kansaa, mutta Kristiina hoiti vaikean tilanteen neuvokkaasti. Lisäksi hän kutsui Tukholman hoviin oppineita miehiä koko Euroopasta. Monen ruhtinaan ja kuninkaallisen toiveissa oli saada avioliiton kautta kasvava Ruotsi hallintaansa, mutta Kristiina ei tähän suostunut. Hän nimitti serkkunsa, saksalais-kreivi Karl Kustaan seuraajakseen.

Luopui kruunusta ja kääntyi

Ruotsin kuningattarena Kristiina oli yksi protestantismin vahvimmista symboleista Pohjois-Euroopassa. 1654 hän järkytti kaikki luopumalla kruunusta ja kääntymällä katoliseksi. Hän matkusti Roomaan, missä hän jatkoi taiteen ja tieteen tukemista. Myöhemmin hän teki pari kariutunutta yritystä päästä hallitsijaksi katolisiin Napoliin ja Puolaan.

5. Faaraon leski otti vallan

Hatshepsut oli mahtavan faarao Thutmosis I:n tytär ja naimisissa velipuolensa Thutmosis II:n kanssa. Miehensä kuoltua Hatshepsut astui itse valtaan ja antoi kruunata itsensä faaraoksi. Paperilla hänen poikapuolensa Thutmosis III oli myös hallitsija, mutta käytännössä Hatshepsut hallitsi yksin. Poikapuolesta tuli sen sijaan maan tärkein kenraali.

Hatshepsutin hallintakausi oli suhteellisen rauhallinen, ja hän pyrki kovasti kohentamaan maan kauppareittejä. Hän lähetti muun muassa suuren kauppalaivastoon etelään Punaisenmeren kautta Puntin maahan, tämän päivän Somaliaan. Lisäksi hän rakennutti useita upeita rakennuksia, kuten temppelit Karnakiin ja Deir el-Bahriin. Hatshepsutia pidetään yhtenä muinaisen Egyptin menestyksekkäimpänä hallitsijana, ja hänen alaisensa palvoivat häntä jumalolentona. Hatshepsutin kuoltua luultavasti vuonna 1468 eaa., Thutmosis III nousi yksin Egyptin hallitsijaksi.

Palvottiin jumalolentona

Hän käski tuhota useimmat äitipuolta kunnioittavat monumentit. On puhuttu Thutmosis III:n jopa murhauttaneen äitipuolensa, mutta modernit Hatshepsutin muumiota käsittelevät tutkimukset ovat osoittaneet hänen sairastaneen syöpää, joka saattoi olla todellinen kuolinsyy.

6. Jalkavaimosta tuli Kiinan keisarinna

Kiinan pitkästä historiasta löytyy useita naisia, joilla on ollut suuri vaikutus maan politiikkaan. Wu Zetian (noin 625–705) oli kuitenkin yksi heistä, jotka nousivat keisarin valtaistuimelle ja hallitsivat samalla asenteella kuin maan miesmonarkit.

Wu Zetian oli vain kolmetoistavuotias saapuessaan palatsiin keisari Taizongin jalkavaimoksi. Ajan myötä hän ryhtyi salaiseen rakkaussuhteeseen keisarin pojan, Gaozongin kanssa. Taizongin kuoltua tyttö lähetettiin buddhalaisluostariin, mutta hänet kutsuttiin myöhemmin takaisin palatsiin. Syynä oli hovin kolmiodraama, jossa eräs haareminainen oli uhkana Gaozongin vaimolle. Wu Zetianin tehtävänä oli johtaa keisarin huomio pois vallanhimoisesta jalkavaimosta.

Wu vietteli keisarin

Draama loppui siihen, että Wu vietteli keisarin ja surmautti molemmat toiset naiset. Vuonna 654 hänestä tuli valtion ensimmäinen nainen ja keisarinna. Wu Zetian johti sen jälkeen käytännössä Kiinaa sairaalloisen miehensä välityksellä ja osoitti suurta lahjakkuutta politiikkaan. Hänen valtakaudellaan Kiina valloitti naapurivaltio Korean.

7. Margareeta yhdisti Pohjolan

Sunnuntaina 17. kesäkuuta 1397 kuningatar Margareetan elämässä oli erityinen päivä. Piispat ja suurmiehet Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta kerääntyivät Kalmariin kruunaamaan hänen 15-vuotiaan adoptiopoikansa Erik Pommerilaisen koko Skandinavian kuninkaaksi. Tuoretta Kalmarin unionia johti kuitenkin käytännössä Margareeta, Euroopan mahtavin nainen.

Margareeta oli Tanskan kuningas Valdemar Atterdagin nuorin tytär. Hänen syntyessään 1353 mikään ei viitannut siihen, että hän jonain päivänä hallitsisi koko Skandinaviaa. Kymmenenvuotiaana hänet naitettiin Håkan Magnussonille, joka oli ruotsalaisnorjalaisen kuningas Magnus Erikssonin poika. Seitsemän vuoden kuluttua hän synnytti ainoan lapsensa, Olofin. Valdemar Atterdagin kuoltua Margareeta sai alaikäisen poikansa nimitettyä uudeksi Tanskan kuninkaaksi, myöhemmin myös Norjan. Sekä puoliso Håkan että poika Olof kuolivat kuitenkin seuraavina vuosina. 1387 Margareeta nimesi itsensä molempien maiden hallitsijaksi.

Valtasi Ruotsin

Seuraava tavoite oli valloittaa Ruotsi ja kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kukistuikin taistelussa Falköpingin ulkopuolella 1389 .Margareeta sai täten valtaansa koko Pohjolan. Vahvistaakseen asemaansa hän nimitti nuoren sukulaisensa Erik Pommerilaisen kruununperijäksi. Tämä kruunattiin kuninkaaksi Kalmarissa 1397, mutta Margareeta piti oikean vallan itsellään kuolemaansa asti, lokakuuhun 1412.