Kuninkaiden nöyryyttävät lisänimet

Kaarle Suurella ja Eerik Verikirveellä oli kunnioitusta herättävät nimet. Moni hallitsija on joutunut kuitenkin tyytymään vähäpätöisempään ja jopa pilkkaavan lisänimeen.

Kaarle Suurella ja Eerik Verikirveellä oli kunnioitusta herättävät nimet. Moni hallitsija on joutunut kuitenkin tyytymään vähäpätöisempään ja jopa pilkkaavan lisänimeen.

AKG Images

Konstantinos Paskahousu: Lisänimi haiskahti siltä itseltään

34 vuotta hallinnut Bysantin keisari Konstantinos V oli varmasti aikanaan luja hallitsija.

Hän kunnostautui mahdollisesti sotapäällikkönä ja johtajana ja oli jumalaapelkäävä kuningas. Siitä ei ollut apua, kun hänen vihollisensa antoivat hänelle lisänimen Kopronymos. Nimi juontuu ulostetta tarkoittavasta sanasta.

Viholliset levittivät huhua, jonka mukaan Konstantinos oli ristiäisissään kakannut kasteveteen.

Siksi keisari on tunnettu jo 1 300 vuoden ajan Konstantinos ”Paskahousuna”.

Justinianus Nenäntynkä: Keisari sai kostonsa – mutta ei arvostusta

Vuonna 693 Bysantin armeija ja kirkko olivat saaneet tarpeekseen hallitsijastaan. Justinianus II:n jatkuvat sodat ja rakennusvimma rasittivat veronmaksajia, ja keisarin ankara johtamistyyli aiheutti närää.

Kapinalliset hyökkäsivät palatsiin ja surmasivat Justinianuksen lähimmän neuvonantajan, ja Justinianukselta silvottiin nenä ja hänet lähetettiin maanpakoon.

Kapinalliset olettivat, ettei nöyryytetty kuningas yrittäisi paluuta valtaan. Vuonna 705 Justinianus kuitenkin palasi palkka-armeijan kanssa ja kaappasi vallan.

Kuusi vuotta myöhemmin hänet syöstiin jälleen valtaistuimelta, ja tällä kertaa hänet varmuuden vuoksi tapettiin.

Hän olisi ehkä itse valinnut lisänimekseen esimerkiksi ”Kostajan”, mutta hänet tunnetaan nykyään Justinianus ”Nenäntynkänä”.

Ivailo Kaalinpää: Maalaispoika otti vallan Bulgariassa

Kun Ivailo syntyi köyhään maalaisperheeseen Koillis-Bulgariassa, hänen tulevaisuudennäkymänsä eivät olleet kummoiset.

Noin vuonna 1277 hän vaihtoi kuitenkin sikopaimenen uran kapinakenraalin pestiin.

Ilman minkäänlaista sotilaallista koulutusta hän eteni voittoisasti armeijoineen läpi maan pääkaupunkiin Tarnovoon, jossa hän syöksi kuninkaan vallasta. Ivailo tappoi kuninkaan omin käsin ja nai sitten tämän lesken.

Ivailo oli keskiajan Euroopassaainoa talonpoikaiskapinan johtaja, joka onnistui nousemaan valtaan.

Menneisyytensä vuoksi hän sai kuitenkin vihollisiltaan lisänimen ”Kaalinpää”.

Alfonso Kuolaaja: Kuningas raivosi sylki roiskuen

Leónin ja Galician hallitsija Alfonso IX oli ollut 42 vuotta valtaistuimella, kun hän kuoli syyskuussa 1230.

Hallintokautenaan hän oli muun muassa muodostanut Euroopan mantereen ensimmäisen parlamentin sekä perustanut kuningaskuntaansa ensimmäisen yliopiston.

Alfonso onnistui luotsaamaan valtakuntansa läpi levottomien aikojen ja tekemään poliittisesti viisaita ratkaisuja, vaikka paavi ekskommunikoi hänen valtakuntansa, koska ei hyväksynyt kuninkaan lukuisia avioliittoja.

Paavi kuitenkin perui ekskommunikaation Alfonson huomautettua hänelle, että se hyödyttäisi vain muslimeja.

Tämän perusteella lisänimi ”Viisas” tuntuisi oikeutetulta. Pohjoisafrikkalaisen historioitsijan Ibn Khaldunin mukaan kuninkaalla oli kuitenkin yksi ongelma: hän kiivastui helposti ja raivotessaan kuolasi ja sylki ympäriinsä.

Tämän ominaisuutensa vuoksi Alfonso jäi historiaan vähemmän mairittelevalla lisänimellä ”Kuolaaja”.

Alfonso IX oli ovela ja edistyksellinen, mutta kaikki muistavat vain hänen kuolaamisensa.

WŁADYSLAW Kyynärpään Korkuinen: Pikkumies yhdisti Puolan

Władysław I oli yksi Puolan merkittävimmistä kuninkaista keskiajalla.

Viekkaudella, valloituksilla ja viisailla naimakaupoilla hän yhdisti monta pientä maakuntaa tulevan Puolan kuningaskunnan ytimeksi ja varmisti samalla valtion ulkorajat.

Hänen suuri persoonallisuutensa ei kuitenkaan peittänyt sitä seikkaa, että hän oli kovin lyhyt varreltaan. Władysław tunnetaan nykyään nimellä Władysław Łokietek.

Łokietek on vanha puolalainen mittayksikkö, joka tarkoittaa etäisyyttä maasta aikuisen miehen kyynärpäähän.

Niinpä Władysław on jäänyt historiaan ”Kyynärpään korkuisena”.

Puolalaiskuningas Władysław muistetaan lyhyydestään.

© Muzeum Narodowe W Warszawie

Henrik Impotentti: Kirous piinasi Henrikiä aviovuoteessa

Kun Kastilian 15-vuotias kruununprinssi Henrik avioitui vuonna 1440 Navarran kuninkaan tyttären Blankan kanssa, avioliiton piti lujittaa maiden välistä suhdetta, kuten Euroopan

kuningaskunnissa oli tapana.

Tämä avioliitto päättyi kuitenkin onnettomasti, ja seuraukset olivat kiusalliset vuonna 1454 valtaistuimelle nousseelle Henrik IV:lle: hän sai lisänimen ”Impotentti”.

Toukokuussa 1453 Sevogian piispa mitätöi avioliiton Henrikin vakuutettua, että liitto ei ollut saavuttanut täyttymystään.

Paikalliset prostituoidut todistivat, ettei Henrik ollut heidän kanssaan suinkaan kyvytön, mutta Henrik väitti, että hänet oli kirottu niin, ettei hän pystynyt suorittamaan velvollisuuksiaan aviovuoteessa.

Tutkimuksissa kuningatar osoittautui neitsyeksi, joten asia oli selvä. Avioliitto purettiin ja vaimo lähetettiin takaisin perheensä luo.

Kirous näytti poistuvan Blankan myötä, sillä uudessa avioliitossaan Henrik onnistui täyttämään aviovelvollisuutensa ja sai uuden vaimonsa kanssa tyttären.

Blanka II ei pystynyt murtamaan kirousta, joka teki kuninkaasta impotentin.

Timur Rampa: Rautaista hallitsijaa pilkattiin vammastaan

Vanhemmat olivat oikeilla jäljillä antaessaan pojalleen nimen Timur – ”rauta” – vuonna 1336.

Uzbekistanin raudanlujasta Timurista tuli nimittäin yksi maailmanhistorian suurista valloittajista, joka tunnettiin viekkaana ja kekseliäänä sotapäällikkönä.

Lisänimensä hän sai kuitenkin fyysisen vammansa vuoksi. Hän ontui näkyvästi, mistä syystä hänet tunnetaan nimellä Timur Lenk – ”lenk” tarkoittaa ”rampaa”.

Viholliset vinoilivat, että Timur oli saanut nuolenosuman ollessaan lammasvarkaissa, mutta tosiasiassa hän oli haavoittunut sodassa.

Kuollessaan vuonna 1405 Otrarissa Timur jätti jälkeensä mahtavan valtakunnan.

© AKG

Kaarle Noiduttu: Sisäsiittoisuus rasitti kuningasta

On vaatinut äidiltä äärimmäisen suurta rakkautta nähdä Espanjan kruununprinssi Kaarlessa kauneutta, kun tämä saapui maailmaan vuonna 1661.

Hän oli heikko rääpäle, jolla oli valtava alaleuka ja niin suuri kieli, että hänellä oli myöhemmin elämässään syömisvaikeuksia.

Kaarle nousi kuninkaaksi jo kolmevuotiaana, ja hän oli viimeinen Habsburgin suvun kuningas Espanjassa.

Suku oli varmistanut valtansa suvunsisäisillä avioliitoilla, ja Kaarle II oli järkyttävä esimerkki sukupolvien sisäsiittoisuudesta.

Hänet tunnetaan Kaarle Noiduttuna ulkonäkönsä ja omituisen käytöksensä vuoksi. Hän esimerkiksi vaati kuolleiden sukulaistensa kaivamista esiin haudoistaan, jotta hän saisi nähdä heidät.

Espanja kärsi Kaarlen aikana taloudellisesta alamäestä, sodista ja nälänhädästä.

Kaarle ei jättänyt perillisiä kuollessaan 39-vuotiaana, ja maa ajautui veriseen perimyssotaan.

Espanjan Kaarle Noiduttu.

© AKG Images

Ludvig Laiska: Laiska Ludvig oli hamesankari

Länsifrankkien Ludvig V oli noin 20-vuotias noustessaan kuninkaaksi vuonna 986.

Nuori hallitsija jäi kuitenkin hovin valtataisteluiden jalkoihin ja keskittyi enemmän naisiin ja metsästykseen kuin hallitsemiseen.

  1. toukokuuta 987 Ludvig putosi metsästysretkellä hevosen selästä ja kuoli. Hän ei jättänyt jälkeensä perillisiä, eikä mitään suuria saavutuksiakaan.

Historiassa hänet muistetaan lähinnä hänen lisänimestään, Ludvig ”Laiska”.