Kuningatar Elisabet II

Kuinka montaa maata kuningatar Elisabet II hallitsi?

Kun kuningatar Elisabet II kuoli oltuaan vallassa lähes 71 vuotta, hän oli ehtinyt hallita lukemattomia maita. 1960- ja 1970-luvuilla alamaisten määrä alkoi kuitenkin vähentyä.

Kun kuningatar Elisabet II kuoli oltuaan vallassa lähes 71 vuotta, hän oli ehtinyt hallita lukemattomia maita. 1960- ja 1970-luvuilla alamaisten määrä alkoi kuitenkin vähentyä.

National Archives of Malawi

Kun kuningatar Elisabet II nukkui pois 96-vuotiaana 8. syyskuuta 2022, hän oli istunut Britannian valtaistuimella 70 vuotta ja 214 päivää – eli pitempään kuin kukaan toinen brittimonarkki.

Elisabet II:n hallitsemien maiden lukumäärä vaihteli vuosien varrella, sillä useat valtiot irtautuivat hänen valtakaudellaan Britanniasta ja itsenäistyivät tasavalloiksi.

Kaikkiaan Elisabet II ehti hallita peräti 32:ta valtiota, joista 15:tä hän hallitsi kuolemaansa asti.

Kuningatar Elisabet II

Elisabet II oli Malawin kuningatar vuosina 1964–1966, kunnes maasta tuli tasavalta.

© National Archives of Malawi

Afrikka irtautui Britanniasta

Elisabet II:n valtakautta luonnehtivat suuret mullistukset, kun mahtava brittiläinen imperiumi vähä vähältä hajosi.

Maailmanlaajuinen imperiumi kutistui Afrikan ja Karibian siirtokuntien irtautuessa siitä ja itsenäistyessä 1960- ja 1970-luvuilla yksi toisensa jälkeen.

Elisabet II oli useimpien uusien Afrikan valtioiden virallinen hallitsija vielä muutaman vuoden niiden itsenäistymisen jälkeen, kunnes niistä tuli parlamentaarisia tasavaltoja.

Näin tapahtui muun muassa Ghanassa, Nigeriassa, Ugandassa ja Malawissa.

Elisabet II hallitsi monia maailman pienimpiin lukeutuvia valtioita, kuten vain 26 neliökilometrin suuruista saarivaltio Tuvalua.

Flag Saint Kitts og Nevis
© SKopp

Saint Kitts ja Nevis

Kolonisoitiin: 1623 ja 1628
Itsenäistyi: 1983
Pinta-ala: 261 km2
Asukkaita: n. 48 000

Britit perustivat saarille 1600-luvulla sokeriruokoviljelmiä, ja sokeriruoko on yhä saarten talouden perusta – nykyään matkailun ohella. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi Saint Kitts ja Nevis joutuu tuomaan muualta monia perushyödykkeitä, kuten elektroniikkaa ja juomia.

Antigua og Barbuda
© Dbenbenn

Antigua ja Barbuda

Kolonisoitiin: 1632 ja 1678
Itsenäistyi: 1981
Pinta-ala: 442 km2
Asukkaita: n. 101 000

Espanjalaiset ja ranskalaiset asuttivat Antiguan ja Barbudan ensimmäisinä eurooppalaisina, mutta he hylkäsivät saaret, koska niissä on vain vähän makeaa vettä. Nykyään saaret ovat täysin riippuvaisia matkailusta, jonka osuus niiden bruttokansantuotteesta on 80 prosenttia.

Flag Tuvalu
© Nightstallion

Tuvalu

Kolonisoitiin: 1892 ja 1916
Itsenäistyi: 1978
Pinta-ala: 26 km2
Asukkaita: n. 11 900

Maailman pienimpiin valtioihin lukeutuva Tuvalu koostuu pienistä atolleista ja saarista. Merenpinnan nousu uhkaa saarivaltiota, jonka korkein kohta yltää vain viisi metriä merenpinnan yläpuolelle, ja laskelmien mukaan Tuvalu voikin olla asumiskelvoton vuoteen 2060 mennessä.

Saint Vincent og Grenadinerne
© SKopp

Saint Vincent ja Grenadiinit

Kolonisoitiin: 1763
Itsenäistyi: 1979
Pinta-ala: 389 km2
Asukkaita: n. 104 000

Banaaninviljely on Saint Vincent ja Grenadiinien talouden kulmakivi, mutta viime vuosina myös matkailu on alkanut lisääntyä – varsinkin sen jälkeen, kun saarivaltiossa kuvattiin elokuvasarja Pirates of the Caribbean.

Pikkusaaret tekivät toisin

Karibialla ja Tyynellämerellä tilanne oli toinen. Siellä Elisabet II hallitsi lukemattomia pikkuvaltioita, jotka niin ikään itsenäistyivät 1970-luvulla.

Siinä missä Afrikan maat irtautuivat Elisabetin vallasta kokonaan, pienet saarivaltiot valitsivat toisen tien. Suurin osa niistä piti poliittisesti ja taloudellisesti viisaampana, että Britannian kuningatar pysyi niiden hallitsijana, ja useimmat niistä päättivätkin pysyä uskollisina Britannian kruunulle.

Monien pienten saarivaltioiden, kuten Salomonsaarten, Tuvalun ja Saint Lucian, virallinen hallitsija on yhä Britannian monarkki – nyt tuore kuningas Charles III.