Kuparipiirros Harald Sinihampaasta vuodelta 1685

Harald Sinihammas kristillisti Tanskan

Harald Sinihammas on yksi Tanskan kuuluisimmista kuninkaista. Hallitsijakaudellaan noin vuosina 958–987 hän perusti viisi kehälinnoitusta, valloitti osia Norjasta ja teki tanskalaisista kristittyjä.

Harald Sinihammas on yksi Tanskan kuuluisimmista kuninkaista. Hallitsijakaudellaan noin vuosina 958–987 hän perusti viisi kehälinnoitusta, valloitti osia Norjasta ja teki tanskalaisista kristittyjä.

Det Kongelige Bibliotek

Kuka Harald Sinihammas oli?

Harald Sinihammas hallitsi Tanskaa suurin piirtein vuosina 958–987, ja vain harva Tanskan hallitsija sai elämässään niin paljon aikaan kuin hän.

Harald otti haltuunsa koko Tanskan, kun hän oli perinyt vallan isältään Gorm Vanhalta. Hän myös valloitti osia Norjaa, taisteli Saksan keisaria vastaan Etelä-Jyllannin herruudesta ja rakennutti Jellingiin kaksi valtavaa hautakumpua ja Tanskan ensimmäisen kirkon.

Harald Sinihammas oli mahtava kuningas, joka onnistui kokoamaan kylliksi väkeä useiden merkittävien hankkeiden toteuttamiseen.

Hän laajensi muun muassa Dannevirken puolustuslinjaa ja perusti viisi kehälinnoitusta, jotka vahvistivat Tanskan puolustusta ulkoa tulevia hyökkäyksiä vastaan.

Ilmakuva Trelleborgin viikinkilinnoituksesta

Harald Sinihammas perusti muun muassa Trelleborgin viikinkilinnoituksen, joka on rakennettu jokien reunustamalle kapealle niemelle ja siksi lähes mahdoton valloittaa. Trelleborg koostui sisemmästä kehävallista sekä etulinnasta. Sisävallin arvioidaan olleen 17 metriä leveä ja viisi metriä korkea ja koostuneen 25 000 kuutiometristä maata, kiveä ja puuta.

© Nationalmuseet, Danmark

Harald Sinihammas kastoi Tanskan

Harald Sinihampaan ehkä kauaskantoisin saavutus oli kuitenkin Tanskan kristillistäminen. Suurempaan Jellingin riimukivistä onkin hakattu:

”Kuningas Harald käski tehdä tämän monumentin isänsä Gormin ja äitinsä Tyran muistoksi – Harald, joka sai valtaansa koko Tanskan ja Norjan ja teki tanskalaisista kristittyjä.”

Harald Sinihammas otti kasteen vuoden 965 tienoilla, mikä teki hänestä Tanskan ensimmäisen kristityn kuninkaan.

Historiallisten kronikoiden mukaan Harald antoi kastaa itsensä, kun hän oli nähnyt Poppo-nimisen munkin pitävän hehkuvaa rautaa kädessään ja säilyvän palovammoitta.

”Ihme” oli Popon mukaan todiste Jumalan olemassaolosta, ja se vakuutti Harald Sinihampaan Jumalan ja Jeesuksen jumalallisuudesta ja voimasta.

Haraldin alamaisten kääntyminen ei silti tapahtunut hetkessä, ja valtaosa viikingeistä olikin kääntynyt kristinuskoon vasta viikinkiajan lopulla vuoden 1050 tienoilla eli vuosikymmeniä Haraldin kuoleman jälkeen.

Harald Sinihampaan asuinpaikasta vallitsi pitkään epätietoisuus, mutta vuonna 2013 Tanskan kansallismuseo todisti, että kuningas asui juuri Jellingissä.

Kaivauksissa löydetty kuninkaankartanoa ympäröinyt 1,4 kilometrin pituinen paaluvarustus oli rakennettu vuonna 968 – keskellä Haraldin hallitsijakautta. Arkeologien mukaan löytö osoittaa, että Harald Sinihammas todella asui Jellingissä.

Mitä Jellingin riimukivet ovat?

Jellingin riimukivi on kastetodistus

Jellingin riimukiviä on kaksi, ja ne ovat molemmat peräisin 900-luvulta. Ne sijaitsevat Tanskassa Etelä-Jyllannissa Jellingin kirkon edessä.

Pienempi kivistä on vanhempi, ja sen pystytti tiettävästi Harald Sinihampaan isä Gorm Vanha vaimonsa kuningatar Tyra Danebotin muistoksi.

Kivi on ajoitettu vuoden 950 tienoille. Se on siten vanhin Tanskassa säilynyt kirjallinen lähde, jossa Tanska-nimi mainitaan.

Jellingin riimukivet

Jellingin ison riimukiven toisella puolella on eläin, joka kamppailee käärmeen kanssa. Käärme on tavallinen viikinkiajan symboli. Toiselle puolelle on hakattu Kristus-hahmo, joka symboloi siirtymistä kristinuskoon.

© Nationalmuseet, Danmark

Jellingin riimukivistä suuremman pystytti vuoden 965 tienoilla Harald Sinihammas vanhempiensa muistoksi. Kivessä kerrotaan, miten Harald kokosi Tanskan valtakunnan ja teki siitä kristityn.

Suurempaa Jellingin riimukiveä on sanottu myös Tanskan kastetodistukseksi, koska se on ensimmäinen lähde, jossa maan mainitaan olevan kristitty.

Miten Harald Sinihammas kuoli?

Harald Sinihammas kuoli saatuaan nuolen takamukseensa

Harald Sinihammas pystytti monumentin vanhemmilleen rakkaudesta, mutta suhde omaan poikaan Sven Haarapartaan oli lievästi sanottuna kireä.

Sven Haaraparta arvosteli isäänsä joka käänteessä ja yritti syrjäyttää tämän vallasta.

Valtakiista johti isän ja pojan välirikkoon ja taisteluun Tanskan kruunusta henkeen ja vereen.

Harald Sinihammas haavoittui kuolettavasti vuoden 987 tienoilla Tanskassa Helgenæsin niemimaalla käydyssä taistelussa.

Tapahtumien kulusta on kaksi versiota.

Saxo Grammaticuksen historiateoksessa kerrotaan: ”Harald (Sinihammas, toim.) oli Helgenæsissä tarpeillaan. Yksi Svenin (Haaraparta, toim.) miehistä, Toke, ampui kuningasta pakaraan. Hän haavoittui ja hänet vietiin sukulaistensa luo Jomsborgiin, missä hän kuoli. Hänet haudattiin Roskildeen rakentamaansa kirkkoon.”

Jómin viikinkien saagan mukaan (jomsviikingit olivat Tanskan kuninkaan palkkasotureita, toim.) Harald Sinihammas haavoittui Bornholmissa.

Saagassa todetaan: ”Illalla Harald lämmitteli polvillaan tulen ääressä, kun Svenin kasvatti-isä Palnatoke saapui paikalle. Hän asetti nuolen jänteelle ja ampui kuningasta, ja kerrotaan, että nuoli lensi suoraan kuninkaan takapuoleen, lävisti hänet ja tuli ulos hänen suustaan ja kuningas kaatui heti kuolleena maahan. Kuningas Haraldin ruumis haudattiin Roskildeen.”