Elisabet I: Neitsyt valtaistuimella
Elisabet I:n isä oli Englannin kuningas Henrik VIII ja äiti Henrikin toinen vaimo Anna Boleyn, joka tuomittiin vuonna 1536 aviorikoksesta ja mestattiin.
Henrikin jälkeen valtaistuimelle nousi Elisabetin velipuoli Edvard ja Edvardin kuoltua Elisabetin sisarpuoli Maria.
Kun Maria kuoli oltuaan muutaman vuoden vallassa, valtaistuimelle nousi Elisabet vuonna 1558. Odotuksista huolimatta Elisabet ei koskaan avioitunut vaan päätti hallita Englantia yksin.
Hän torjui kaikki kosijansa, mutta huhujen mukaan hänellä oli suhde tallimestarinsa Robert Dudleyn kanssa.
Monet katoliset pitivät Elisabetin pikkuserkkua, Skotlannin kuningatarta Maria Stuartia, oikeutettuna myös Englannin kruunuun.
Kun hänet syöstiin vallasta Skotlannissa, Elisabet salli hänen tulla Englantiin, jossa hän joutui kotiarestiin.
Elisabet uskoi kuitenkin Marian juonittelevan itseään vastaan ja lopulta teloitutti hänet.
Siitä hyvästä katolinen Espanja lähetti armadansa valloittamaan Englantia.
Valtausyritys kilpistyi myrskyyn ja Englannin laivastoon, ja Elisabetin suosio kasvoi.
Skotlannin Jaakko VI:sta tuli Elisabetin kuoleman jälkeen Englannin Jaakko I.
Henrik VIII katkaisi suhteet katoliseen kirkkoon
Kun Henrik VIII:n ensimmäinen vaimo Katariina ei synnyttänyt miespuolista kruununperillistä, Henrik halusi erota hänestä voidakseen avioitua hovineito Anna Boleynin kanssa.
Sen tehdäkseen kuningas joutui kuitenkin rikkomaan välinsä paaviin ja irrottamaan Englannin kirkon paavin alaisuudesta.
Henrik VIII teki itsestään Englannin kirkon päämiehen ja avioitui Annan kanssa.
Anna Boleynkään ei saanut poikalasta, mutta hän synnytti tyttären, Elisabetin. Monien käänteiden jälkeen Elisabetista tuli Henrikin lapsista se, joka oli vallassa pisimpään, lähes 45 vuotta.
Elisabet yritti lieventää maan protestanttien ja katolisten välistä kiistaa, eikä hän vainonnut vastustajiaan.
Elisabetilla oli kuitenkin salaisten agenttien verkosto, jonka tehtävä oli paljastaa häneen mahdollisesti kohdistuvat uhat.
Mitä sitten tapahtui?
Elisabet ei koskaan nimennyt itselleen seuraajaa – kenties siksi, että hän halusi välttää siitä mahdollisesti syntyviä valtion sisäisiä levottomuuksia.
Hänen lähimmillä avustajillaan oli kuitenkin suunnitelma, jota he alkoivat toteuttaa kuningattaren kuoltua.
-
1603
Kun Elisabet kuoli 24. maaliskuuta, Englannin kuninkaaksi nousi Skotlannin kuningas Jaakko VI.
Hän polveutui Henrik VII:stä: Henrikin tytär Margaret oli hänen isoisoäitinsä ja Elisabet I:n isän Henrik VIII:n sisar.
-
1603
Jaakko I kruunattiin 25. heinäkuuta Lontoossa. Siihen asti hän oli hallinnut Skotlantia Jaakko VI:na.
Hänen myötään Stuartien suku syrjäytti Tudorien suvun Englannin valtaistuimella.
-
1642
Englannissa syttyi sisällissota kuningasvallan ja parlamentin välisen konfliktin seurauksena.
Sisällissodan siemen alkoi itää jo Jaakko I:n hallintoaikana.
