Betty ja Barney Hill eivät olleet koskaan nähneet mitään vastaavaa. Ajaessaan New Hampshiren maaseudulla 19. syyskuuta 1961 yhdysvaltalainen aviopari näki ylhäällä taivaalla kello 22.30 valkoisen valon, joka vaihtoi välillä suuntaa.
Hillin pariskunnan ällistellessä näkyä autossaan heidän ylleen taivaalle ilmestyi alus, jossa oli värikkäitä valoja. Barney yritti vaistomaisesti painaa kaasua ja paeta, mutta Betty pisti päänsä ulos sivuikkunasta. Seuraavaksi he kuulivat surisevaa ääntä, ja sitten he menettivät tajuntansa.
Kun pariskunta tuli tajuihinsa kaksi tuntia myöhemmin, he olivat autossaan noin 50 kilometrin päässä eivätkä muistaneet mitään edeltäneistä tunneista. Muutamaa päivää myöhemmin he alkoivat kuitenkin kumpikin nähdä unia harmaista olennoista, jotka veivät heidät alukseensa ja tekivät heillä kokeita.
Päätie 3:n varrelle pystytetty kyltti kertoo, missä vuonna 1961 kuuluisuutta saaneen ufosieppauksen väitetään tapahtuneen.
Ufon kyytiin joutuu yhä harvempi
Tuona yönä vuonna 1961 Betty ja Barney eivät vain nähneet outoa lentävää esinettä vaan heistä tuli – oman kertomansa mukaan – historian ensimmäiset ufosieppauksen uhrit. He ottivat aluksi yhteyttä armeijaan ja eri psykiatreihin, ja tapahtumat pääsivät julkisuuteen vasta vuonna 1965.
Juttu herätti suurta huomiota, ja siitä sekä kirjoitettiin kirjoja että tehtiin elokuvia. Muutkin alkoivat kertoa sieppauksistaan, jotka olivat edenneet samaan tapaan kuin Hilleillä, eli niihin oli kuulunut lääketieteellisiä kokeita ja muistinmenetys.
Ufosieppausilmoitusten määrä oli korkeimmillaan 1970-luvun puolivälissä ja on sittemmin laskenut. Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, miksi muuten terveet ihmiset kokevat tulleensa ufon sieppaamiksi, mutta asiaa on selitetty muun muassa unihalvauksella ja väärillä muistolla.