Kuningatar Elisabet I:n Englanti 1500-luvulla on hyvä veikkaus historian ensimmäiseksi joukkovalvontaa harjoittaneeksi valtioksi. Kuningatar pelkäsi, että hänen vihollisensa yrittäisivät murhata hänet, ja hän perusti laajan vakoojaverkoston tarkkailemaan kaikkea ja kaikkia.
Elisabetin vakoojat sieppasivat kirjeitä, mursivat koodeja ja tarkkailivat henkilöitä, jota saattoivat uhata hallitsijan henkeä.
Elisabetilla oli syytäkin pelätä henkensä puolesta. Kun protestanttisesta Elisabetista tuli kuningatar vuonna 1559, Englanti oli jakautunut uskonnollisesti kahtia. Monien mielestä valtaistuin kuului hänen katoliselle serkulleen Maria Stuartille, ja Elisabet joutui taistelemaan säilyttääkseen valtansa. Myös Euroopan katoliset valtiot halusivat syöstä Elisabetin vallasta.