Rutto riehui 1300-luvun puolivälissä eri puolilla Eurooppaa autioittaen laajoja alueita.
Soista otettujen näytteiden perusteella Puola kuitenkin ilmeisesti säästyi tappavalta epidemialta.
Tutkijat analysoivat kolmelta eri Puolan suoalueelta otettuja porausnäytteitä.
Suot säilövät siitepölyä
Suot ovat kuin jättimäisiä arkistoja, joihin on vuosituhansien aikana varastoitunut maa-ainesta ja sen mukana siemeniä ja siitepölyä läheltä ja kaukaa.
Analysoimalla porausnäytteiden sisältämää siitepölyä suon eri kerroksissa tutkijat ovat pystyneet selvittämään, mitä kasveja, puita ja viljaa soiden lähellä kasvoi eri aikakausina.
Historiantutkija Piotr Guzowski Bialystokin yliopistosta kertoo, että tutkimuksessa onnistuttiin tunnistamaan Euroopan ruttoepidemioiden ajalta peräisin olevat suokerrokset.
”Tähän asti tutkimissamme porausnäytteissä ei ole havaittu laskua sellaisten viljalajien, rikkaruohojen tai muiden kasvien siitepölyn määrässä, jotka voidaan yhdistää ihmisen toimintaan.
Se tarkoittaa, että väki ei vähentynyt tuona aikana tuolla kyseisellä alueella”, Guzowski selittää.
Ruotsin hyökkäys oli tuhoisa
Tulos tukee oletusta, että ruttoepidemia ei ulottunut Puolaan.
Tutkimusten mukaan sen sijaan esimerkiksi Ruotsin hyökkäyksellä maahan 1600-luvulla oli merkittäviä vaikutuksia.
Peltoja jätettiin viljelemättä, ja viljan siitepölyn sijaan tuolta ajalta onkin löydetty hylätyille pelloille kasvaneiden mäntyjen siitepölyä.