Arkeologit uskovat, että noin 155-senttinen hoikka nainen ja hänen vierellään ollut hieman pidempi mies elivät 900-luvulla. Haudat kaivettiin esiin pienestä linnasta, joka toimi linnoituksena Helftan kuninkaallisen palatsin edustalla. Se oli muun muassa Saksan keisareiden Otto Suuren ja Otto II:n kotipaikka.
Arkeologit uskovat, että pariskunta saattoi olla mies ja vaimo sen perusteella, miten heidät haudattiin toistensa viereen. Haudassa oli kuitenkin useita salaperäisiä elementtejä, jotka tekevät kaikista teorioista epävarmoja.
Naisella ei ollut hautalahjoja
Haudat ja sijainti viittaavat siihen, että ainakin mies oli tärkeä henkilö – mahdollisesti aatelistoa tai ehkä sen pienemmän linnan vuokralainen, johon pariskunta haudattiin.
Miehen mukana haudattiin esimerkiksi:
"Veitsi, vyö ja osia niin sanotusta kenraalien käyttämästä virkasauvasta. Hän on siis saattanut olla korkea-arvoinen henkilö", kertoi arkeologi Felix Biermann Sachsen-Anhaltin osavaltion muistomerkkien suojelun ja arkeologian virastosta saksalaiselle [Bild]-lehdelle (https://www.bild.de/regional/sachsen-anhalt/leipzig-news/eisleben-grusel-tote-mit-ausgehoehltem-kopf-entdeckt-ihr-mann-hatte-ein-messer-d-85945986.bild.html {"target":"_blank"}).
Nainen sen sijaan haudattiin ilman ainoatakaan hautalahjaa, mikä oli harvinaista tuon ajan korkea-arvoisille naisille.
"On hyvin epätavallista, ettei hänen kanssaan haudattu mitään. Ehkä hän oli jo kristitty, kun taas hänen miehensä oli vielä pakana", Biermann sanoo ja huomauttaa, että varhaiskristityt yleensä välttivät hautaamista lahjojen kanssa.
Se ei kuitenkaan selitä hänen onttoja kasvojaan. Olisi myös yllättävää, jos vahvasti kristitty Otto Suuri olisi sallinut muun kuin kristityn olla vuokralaisena jossakin linnassaan.
Pieni osa suuresta palatsikompleksista
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen merkittävä löytö, jonka arkeologit ovat tehneet vanhasta keisarillisesta palatsista. Vuonna 2021 he löysivät ”eliitin hautausmaan", jossa oli 70 erilaista hautaa. Se oli lähellä paikkaa, josta pariskuntakin löytyi.
Salaperäisen haudan lisäksi arkeologit ovat nykyisten kaivausten aikana paljastaneet useiden talojen rauniot sekä erillisen kuninkaallisen rakennuksen, joka rakennettiin alkuperäisen palatsin päälle 1200-luvulla.
Talojen olemassaolo viittaa siihen, että yli tuhat vuotta sitten kuninkaallisen palatsin läheisyydessä asui melko suuri väestö.
”Saimme tärkeää tietoa keisarillisen palatsin infrastruktuurista ja alueista, joilla tavalliset ihmiset asuivat ja työskentelivät", Biermann sanoi.
Keskiaikaista palatsia ja sitä ympäröiviä rakennuksia laajensi ilmeisesti Otto I, joka tunnetaan paremmin nimellä Otto Suuri. Hän oli saksilaisen sukudynastian herttua ja Pyhän Rooman keisari vuosina 962–973.
Arkeologit löysivät täältä vuonna 2021 myös vaikuttavan katolisen katedraalin perustukset, joka oli rakennettu Otto I:n käskystä.
Viime vuosina tehdyt kaivaukset viittaavat siihen, että kyseessä oli keisarin tärkeä valtakeskus, jolla hän lujitti valtaansa Länsi-Euroopassa. Valitettavasti suurin osa rakennuksista tuhoutui [uskonpuhdistuksen] aikana (https://https://historianet.fi/yhteiskunta/uskontojen-historia/reformaatio {"target":"_blank"}), ja niitä on jäljellä enää vähän.
Kaivaukset keisarillisessa palatsikompleksissa Helfassa jatkuvat tulevina kuukausina ja vuosina.
Aluksi keskitytään kuitenkin äskettäin löydettyihin luurankoihin, joita arkeologit tutkivat nyt laboratoriossa yrittäessään selvittää kuolinsyyn. Toiveena on, että tutkimukset antavat vastauksen siihen, miksi naisen kasvot puuttuvat.