Pitkäjousi Exeter Kallo

Pitkäjousen voima oli kuin modernien ampuma-aseiden

Keskiajan sotilaiden vammojen tutkimuksessa on saatu hämmästyttävää tietoa pitkäjousen valtavasta voimasta.

Keskiajan sotilaiden vammojen tutkimuksessa on saatu hämmästyttävää tietoa pitkäjousen valtavasta voimasta.

Oliver Creighton/University of Exeter/PA & Shutterstock

Keskiajan pitkäjouset olivat niin tehokkaita, että niiden nuolet saattoivat porautua ihmisen kallon läpi lähes nykyaikaisten ampuma-aseiden ammusten voimalla.

Näin osoittaa tutkimus, joka tehtiin Exeterissä sijaitsevan hautausmaan vainajille.

”Tutkimuksen tulos lisää ymmärrystämme keskiaikaisten pitkäjousien voimasta”, kertoi professori Oliver Creighton tiedotteessa.

Agincourt pitkäjousi kallo

Agincourtin taistelussa vuonna 1415 noin 7 000 englantilaista pitkäjousiampujaa pommitti Ranskan armeijaa valtavalla nuolisateella.

© Look And Learn/Bridgeman Images

Luissa oli kuolettavia vammoja

Creighton ja Exeterin yliopiston arkeologit tutkivat Exeterin munkkiluostarin läheltä vuonna 2007 löydettyjä ihmisten luita.

Luut, jotka on ajoitettu ajalle 1284–1447, oli alun perin haudattu muualle mutta siirretty jälkeenpäin luostarin hautausmaalle.

Luiden joukossa oli muun muassa kallo, reisiluu ja sääriluu, joissa oli nuolen aiheuttamia vammoja. Arkeologien mukaan kalloon on osunut nuoli, joka meni sisään oikean silmän päältä, läpäisi aivot ja tuli ulos takaraivosta.

Tutkimuksen mukaan nuoli oli ammuttu pitkäjousella ja siinä oli erityinen haarniskan läpäisevä kärki. Kuten nykyisten tuliaseiden ammukset nuoli jätti pienen sisäänmenoaukon mutta repi kalloon suuremman ulostuloaukon.

Sääriluuhun, joka on mahdollisesti saman ihmisen, nuoli on osunut niin suurella voimalla, että luu on haljennut. Nuolityyppi viittaa siihen, että uhri on saanut kuolettavat vammansa taistelussa.

Nuoli pyöri ilmassa

Vammoista voi nähdä, että nuoli pyöri myötäpäivään osuessaan kalloon. Tiedetään, että keskiajalla nuoliin kiinnitettiin sulkia, jotta ne pyörivät itsensä ympäri ilmassa ja lensivät siksi vakaasti.

Tutkijoiden mukaan on ensimmäisen kerran saatu todisteita siitä, että pitkäjousen nuoli pyöri myötäpäivään. Samaa periaatetta käytetään nykyaikaisissa ampuma-aseissa, joiden piipun rihlaukset saavat luodin pyörimään – yleensä myös myötäpäivään.

Englantilaisten kuuluisat pitkäjouset tekivät läpimurron 1300-luvulla, ja ne olivat ratkaisevassa osassa esimerkiksi Crécyn taistelussa vuonna 1346 ja Agincourtin taistelussa vuonna 1415, joissa Englanti murskasi Ranskan armeijan.