Valuvat kellot Dalí

”Nyt on vuosi 2022”

Saksalainen ”kalenteriskeptikko” Heribert Illig uskoo, että paavi ja Saksan keisari ”keksivät” varhaiskeskiajalla kalenteriin 297 vuotta.

Saksalainen ”kalenteriskeptikko” Heribert Illig uskoo, että paavi ja Saksan keisari ”keksivät” varhaiskeskiajalla kalenteriin 297 vuotta.

Shutterstock

Jalustimet ja katedraali paljastavat huijauksen

Saksalainen ”kalenteriskeptikko” Heribert Illig väittää, että ajanlaskumme perustuu valheeseen. Niinpä hänen mukaansa emme eläkään oikeasti vuotta 2022 vaan vuotta 1725.

Illig paljasti keksineensä huijauksen vuonna 1996 tutkiessaan keskiaikaisia kirjoituksia ja arkeologisia löytöjä. Näin hän löysi vihjeitä siitä, että kalenterissamme on 297 ylimääräistä vuotta.

Yksi näistä vihjeistä ovat jalustimet, joiden leviäminen Itä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan kesti noin 300 vuotta.

Täyttääkseen historian aukot kronikoitsijoiden piti keksiä tapahtumia ja henkilöitä – kuten frankkien keisari Kaarle Suuri.

Aachenin katedraali

Muun muassa Aachenin katedraalin kupoli herätti Heribert Illigin epäilykset.

© Shutterstock

Illig uskoo löytäneensä vihjeen myös keisarin kotikaupungista Aachenista: vuonna 803 valmistuneessa Aachenin katedraalissa on komea kivikupoli, jollaisia ei rakennettu muualle seuraavaan 150 vuoteen. Illigin mukaan ehkä siksi, että kupoli rakennettiin vasta paljon myöhemmin.

Illigin teorian mukaan huijauksen takana on saksalais-roomalainen keisari Otto III, joka ”loikkasi” paavi Sylvester II:n avustuksella vuodesta 702 vuoteen 999 voidakseen kokea Jeesuksen paluun vuonna 1000.

Keisari Otto III

Keisari Otto III toivoi ilmeisesti voivansa tavata Jeesuksen.

© World History Archive/Imageselect
©

PUOLESTA

Säilyneet tekstit: Illig väittää, että ensimmäisen vuosituhannen lopulle ajoitetut asiakirjat on itse asiassa kirjoitettu myöhemmin, koska niissä on käytetty uudempaa kirjaintyyppiä.

Arkeologisten löytöjen vähyys: ”Keksityiltä” kolmelta vuosisadalta on löydetty vain vähän rakennusten jäänteitä, mitä Illig pitää osoituksena siitä, ettei mitään rakennuksia ole ollutkaan.

Jalustimen hidas leviäminen: Jalustimet saapuivat idän aroilta Itä-Eurooppaan noin vuonna 570. Leviäminen kuitenkin pysähtyi seuraaviksi 300 vuodeksi. Uusi loistava keksintö levisi koko Euroopan tietoon vasta 900-luvulla, Illig kannattajineen huomauttaa.

Lue lisää perusteluja täältä:
www.fantomzeit.de/?p=70

©

VASTAAN

Munkit kopioivat: Illigin väärennöksiksi kutsumat tekstit ovat kopioita. Keskiajalla kopioiminen oli ainoa tapa monistaa huonokuntoisia alkuperäistekstejä.

Rakentaminen keskiajalla: Keskiajalla suurin osa taloista rakennettiin hajoavista materiaaleista, kuten puusta ja savesta, joista ei jää paljon jälkiä.

Ahdas historiakäsitys: Illigiä on arvosteltu keskittymisestä vain frankkien valtakunnan alueelle. Frankkien valtakunnan lähialueilla on tarjolla runsaasti todisteita historian jatkumisesta. Noihin aikoihin sijoittuu esimerkiksi profeetta Muhammadin nousu historian näyttämölle sekä muslimien imperiumin laajeneminen. Viikinkiaikakin ajoittuu Illigin ”keksityille vuosisadoille”.

Viikingit murskaavat teorian ”keksitystä keskiajasta”

297 vuoden mittainen ”keksitty keskiaika” on jännittävä ajatuskoe. Entä jos kaksi mahtimiestä olisikin onnistunut rukkaamaan kalenteria kokeakseen Jeesuksen uuden tulemisen?

Varhaiskeskiajalla uskottiin tuomiopäivän koittavan vuonna 1000, joten huijaukselle oli olemassa ymmärrettävä syy. Heribert Illigin esittämät todisteet sen sijaan eivät vakuuta.

Hän väittää keskiaikaisia tekstejä väärennöksiksi, vaikka niiden tiedetään olevan myöhempiä kopioita.

Skandinaviassa Illigin ”keksityt vuosisadat” olivat viikinkiaikaa, jonka olemassaolo voidaan vedenpitävästi todistaa arkeologisilla löydöillä ja ajoittaa tarkasti muun muassa dendrokronologian eli puiden vuosirengasajoituksen avulla.

Illigin teorialla on runsaasti kannattajia, joskaan ei ilmeisesti Pohjoismaissa.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Kiehtova ajatuskoe.