Keskiaikaisilta hautausmailta esiin kaivettujen luiden perusteella tutkijat ovat päätelleet, että keskimääräinen elinikä suuressa osassa Eurooppaa oli 30–35 vuotta. Nykyään Länsi-Euroopassa naiset elävät keskimäärin 84- ja miehet 79-vuotiaiksi.
Keskiajan alhainen elinajanodote ei tarkoittanut sitä, että ihmiset olisivat silloin vanhentuneet nykyistä nopeammin, mutta riski kuolla vakaviin sairauksiin oli tuolloin suurempi ja etenkin lasten suuri kuolleisuus laski keskimääräistä elinikää merkittävästi.
Australialainen lääkäri Henry O. Lancaster julkaisi vuonna 1990 tutkimuksen aateliston elinajanodotteesta keskiajan Englannissa. Kun hän poisti alle 21-vuotiaana kuolleet tilastoista, ilmeni, että muut kuolivat keskimäärin 65-vuotiaana.
Tutkimusten mukaan 20 vuotta täyttäneillä ei-aatelisilla oli 1400-luvun Englannissa vielä 21–28 vuotta elinikää jäljellä. Keskiajalla yli 50-vuotiasta henkilöä pidettiin jo iäkkäänä. Työiän ylittäneitä kuitenkin arvostettiin yhteiskunnassa, ja usein perhe, kirkko tai paikallinen mahtimies tuki heitä.
Etenkin yhteiskunnan ylimmillä portailla moni eli keskimääräistä vanhemmaksi hyvien elinolosuhteiden ja hyvän ravinnon ansiosta; esimerkiksi Venetsian doge eli johtaja Enrico Dandolo oli 98-vuotias kuollessaan vuonna 1205.
Venetsian dogen 98 vuoden elinikä osoittaa, etteivät suinkaan kaikki kuolleet nuorina keskiajalla.