Pelkkä haarniska ei riittänyt suojaamaan ritaria loukkaantumisilta. Siksi turnajaisissa käytettiin myös muita turvavarusteita.

Milloin turnajaisia lakattiin järjestämästä?

Milloin ritarit kopettivat turnajaisissa kilpailemisen?

Turnajaisia vuoteen 1624

Haarniskoitujen ritarien sotilaallinen merkitys väheni 1500-luvun alkupuolella. Aatelismiehet kilpailivat ­kuitenkin turnajaisissa vielä ­pitkään sen jälkeen. Esimerkiksi Englannin ku­ninkaat ­järjestivät turnajaisia kruunajaistensa vuosipäivän kunniaksi vuoteen 1624 asti, ja senkin jälkeen kuninkaalli­sissa juhlissa järjestettiin näytöstaisteluja.

Ranskan kuningas menehtyi turnajaisissa

Ranskassa turnajaiset loppuivat, kun kuningas Henrik II kuoli turnajaistapaturmassa vuonna 1559 kohdatessaan vartiokaartinsa päällikön Mont­gomeryn herttua Gab­rielin. Peitset oli valmistettu turvallisuussyistä siten, että ne murtuivat osuessaan ­vastustajaan. Herttuan peitsestä irronut säle haavoitti silti kuningasta, ja tämä ­kuoli vammoihinsa.

Onnettomuuksia sattui usein

Turnajaisonnettomuudet olivat verrattain yleisiä, ­vaikka ritarien turvallisuutta yritettiin parantaa monin keinoin. Esimerkiksi Englannin kuningas Henrik VIII selvisi näennäisesti vammoitta pudottuaan turnajaisissa ratsunsa selästä vuonna 1528. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, että hän sai pudotessaan aivovamman, joka oli myöhemmin syynä hänen lihomiseensa ja tyrannimaiseen käytökseensä.

Kuoleman- ja loukkaantumisriskin vuoksi turnajaisista kehittyi ajan mittaan vähemmän vaarallinen urheilumuoto, jossa ratsastaja yrittää osua peitsellä vaijerista roikkuvaan renkaaseen.
Keskiaikaharrastuksen suosion kasvun myötä erilaisissa keskiaikatapahtumissa järjestetään Suomessakin nykyään usein näytösturnajaisia, joissa jännittävään lajiin voi tutustua.