Helmikuussa 1658 Ruotsin kuninkaan Kaarle X Kustaan armeija kolkutteli Kööpenhaminan portteja.
Seuranneessa Roskilden rauhassa Tanskan kuningas Fredrik III joutui luovuttamaan Ruotsille Itämeressä sijaitsevan Bornholmin sekä Skånen, Hallandin, Blekingen, Hvenin, Bohuslänin ja Trondheimin läänin eteläosan nykyisessä Norjassa.
Bornholmilaiset saivat kuitenkin pian tarpeekseen julmasta ruotsalaisesta kuvernööristä Johan Printzensköldistä, ja Tanskan kuningas yllytti saarelaisia kapinaan lähettämällä saaren merkkimiehille kirjeen, jossa hän pyysi saarelaisia ajamaan ruotsalaiset pois.
Ruotsin Roskilden rauhassa 1658 Tanskalta saamat alueet.
Tapahtumat käynnistyivät ruotsalaisen kuvernöörin ollessa päivällisillä bornholmilaisen mahtimiehen, Rønnen pormestarin luona 8. joulukuuta 1658.
Printzensköldin murhan jälkeen Bornholmin saari palautui Tanskalle.
Kapinalliset halusivat vangita Printzensköldin, mutta kun hän yritti paeta, häntä ammuttiin päähän ja hän kuoli.
Kapina levisi koko saarelle, ja pian siellä olleet ruotsalaiset sotilaat joutuivat antautumaan.
12 päivää myöhemmin saarelaisten lähetystö lupasi Kööpenhaminassa Bornholmin Tanskan Fredrik III:lle sillä ehdolla, ettei hän enää koskaan luovuttaisi sitä pois.