Keskiajan kolikossa kapinoitiin kirkkoa vastaan

Tuohtuneen tieteilijän mielestä ilmeisesti ihmeellisen ilmiön muisto piti säilyttää, joten hän uhmasi kirkon sensuuria 968 vuotta sitten.

Tuohtuneen tieteilijän mielestä ilmeisesti ihmeellisen ilmiön muisto piti säilyttää, joten hän uhmasi kirkon sensuuria 968 vuotta sitten.

cngcoins.com/ Filipovic et al.

Vuonna 1054 Maan asukkaat näkivät jotakin ihmeellistä: taivaalla loisti niin kirkas tähti, että se näkyi 23 päivän ajan auringonnoususta auringonlaskuun. Yöllä se näkyi vielä pidempään, sillä se oli supernova – tähti, joka oli räjähtänyt 6 500 valovuoden päässä.

Supernovaa tarkkailtiin eri puolilla maailmaa. Kiinalainen kronikoitsija esimerkiksi kirjoitti siitä samana vuonna:

”Vieraileva tähti on ilmestynyt. Tähden yläpuolella on heikko keltainen hehku.”

Näky ravisteli siinä määrin kirkon oppeja, että kristityssä maailmassa siitä puhuminenkin oli ilmeisesti kiellettyä. Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan eräs Bysantin tieteilijä kapinoi kuitenkin salaa kirkkoa vastaan:

Hän ikuisti ihmeellisen supernovan vuonna 1054 kultakolikkoon.

Konstantinus IX:n (Jeesuksen vasemmalla puolella) aikana kristillinen kirkko jakaantui, kun Rooman paavi julisti Konstantinopolin patriarkaatin pannaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä vuoden 1054 kolikoiden kaksi tähteä kuvaavat tätä jakaantumista.

© Myrabella

Taivasilmiöstä vaiettiin

Bysantin keisarin Konstantinus IX Monomakhoksen (1042–1055) aikaisia kolikkoja oli siihen asti koristanut yksi ainoa tähti. Supernova-vuonna kolikkoihin ilmestyi kuitenkin yhtäkkiä kaksi tähteä.

Tutkijat panivat myös merkille, että ylimääräisen tähden koko pieneni myöhemmissä kolikoissa sitä mukaa kuin supernova ei enää näkynyt taivaalla niin selvästi.

”Ehkä joku Konstantinopolin yliopiston ovela tähtitieteilijä juhlisti näin erikoista tapahtumaa. Hän käytti siihen kolikkoon painettua salaista viestiä”, tutkijaryhmä kirjoittaa raportissaan.