Keskiajan kirjoista on säilynyt vain murto-osa

Uusi menetelmä auttaa arvioimaan, kuinka paljon keskiajan kirjoista on säilynyt. Tulos osoittaa, että muutama maa on onnistunut vaalimaan kulttuuriperintöään hyvin.

Uusi menetelmä auttaa arvioimaan, kuinka paljon keskiajan kirjoista on säilynyt. Tulos osoittaa, että muutama maa on onnistunut vaalimaan kulttuuriperintöään hyvin.

e-codices.unifr.ch, Shutterstock

Tarinaa kuningas Arthurista ja Danten Jumalallista näytelmää luetaan yhä, mutta ajan saatossa lukemattomat keskiajan mestariteokset ovat hävinneet. Ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon keskiajan kaunokirjallisuutta on kadonnut, mutta Belgiassa ryhmä Antwerpenin yliopiston tutkijoita on laatinut siitä arvion.

Professori Mike Kestemont tiimeineen käytti matemaattista tilastollista metodia, jota yleensä soveltavat biologit. Menetelmää käytetään, kun arvioidaan sukupuuttoon kuolleiden lajien määrää niistä yksilöistä, joista ei nähdä vilahdustakaan esimerkiksi sademetsässä.

Tutkijat vaihtoivat kaavaan eläinten tilalle kirjalliset teokset – ja säilyneitä teoksia käsiteltiin samalla tavalla kuin eläinhavaintoja.

Osa teoksista purettiin ja uusiokäytettiin. Sivuja käytettiin esimerkiksi piispanhiipan tukemiseen, kun hiippa ei ollut piispan päässä.

© Den Arnamagnæanske Samling/Suzanne Reitz

91 prosenttia teoksista on hävinnyt

Tiimi tutki keskiajan julkaisuja kuudella kielellä (englanti, ranska, flaami, saksa, islanti ja muinaisiiri). Näillä kielillä on säilynyt 3 648 kaunokirjallista teosta.

Tilastomenetelmällä Kestemont tuli tiimeineen siihen tulokseen, että keskiaikana oli kirjoitettu noin 40 000 kaunokirjallista teosta ja niistä vain yhdeksän prosenttia oli selvinnyt tulipaloilta ja muulta hävitykseltä.

Selvisi myös, ketkä olivat onnistuneet vaalimaan kulttuuriperintöään parhaiten: islantilaiset, irlantilaiset ja saksalaiset.