500-luvulla avaareiksi kutsuttu ratsastajakansa lähes tuhosi Itä-Rooman valtakunnan ja perusti Tonavan varrelle uuden valtion.
Niukkojen itäroomalaisten lähteiden lisäksi avaarien ratsastajakansasta ei tiedetä juuri paljoakaan. Nyt uusi tutkimus paljastaa, että heidän vaelluksensa Mongolian aroilta Keski-Eurooppaan tapahtui ennätyksellisen nopeasti.
”He taittoivat yli 5 000 kilometriä Mongoliasta Kaukasukselle muutamassa vuodessa. Ja vain kymmenen vuoden päästä siitä he asettuivat nykyisen Unkarin alueelle. Kyse on ihmiskunnan historian nopeimmasta pitkän matkan muuttoliikkeestä, jonka olemme onnistuneet rekonstruoimaan”, selittää tutkijaryhmää johtanut Guido Gnecchi-Ruscone Bolognan yliopistosta.
Avaarit asuivat alun perin Mongolian aroilla. 15 vuotta myöhemmin he hallitsivat mahtavaa valtiota Itä-Euroopassa.
Vastaus lepäsi 66 haudassa
Tutkijat ottivat dna-näytteet 66 avaarihaudasta Itä-Euroopassa. Joukossa oli kahdeksan rikkainta tunnettua. Analyysit osoittivat, että kaikki vainajat olivat peräisin Mongoliasta ja että heidän perimäänsä ei ollut sekoittunut valloitetun kansan geenejä.
Dna-näytteistä voitiin luoda aikajana avaarien 500-luvun vaellukselle.
Kuten hunnit sata vuotta aiemmin myös avaarit olivat taitavia ratsastajia. Jalustimien ansiosta he pystyivät kohottautumaan satulasta ampuessaan jousella. Avaarit hallitsivat isoja osia nykyistä Balkania, Unkaria ja Itävaltaa noin 250 vuoden ajan.
