Taustaa: Jumala määräsi, miten maalaistytön piti pukeutua
Jeanne d’Arc vietiin 3. maaliskuuta 1431 kuudennen kerran arkkipiispan palatsin oikeussaliin Rouenin kaupungissa Normandiassa. Oikeudenkäynnin tarkoituksena oli selvittää, oliko Ranskan joukot useisiin voittoihin englantilaisista johtanut maalaistyttö harhaoppinen.
Kuten aina, Jeannella oli yllään tunika ja vyötärölle nyöritetyt housut – eli miehen vaatteet. Jeanne itse piti vaatevalintaansa sivuseikkana, mutta Vanhan testamentin mukaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutuminen oli syntiä.
Vahvasti englantilaismielinen piispa Pierre Cauchon etsi kiivaasti tekosyytä tuomita Jeannen.
”Eikö sinua ole aiemmin pyydetty riisumaan näitä miesten vaatteita?” Cauchon kysyi Jeannelta.
”On, ja olen aina vastannut, että en tee sitä ilman Jumalan lupaa”, Jeanne vastasi piispalle. Hän selitti, että hän pukeutui niin Jumalan käskystä.
Kaksi viikkoa myöhemmin Jeanne tuomittiin harhaoppisuudesta ja hänen oli luvattava, että hän pukeutuisi vastedes vain naisten vaatteisiin. Pian hän jäi jälleen kiinni miesten vaatteissa ja rangaistus pantiin täytäntöön: hänet poltettiin roviolla.
Siitä lähtien tutkijat ovat pohtineet, miksi vaatetus oli Jeanne d’Arcille niin tärkeä asia. Oliko sillä puhtaasti käytännöllinen merkitys – vai oliko hän tosiasiassa nykymääritelmän mukaan transihminen?
Jeanne d’Arc puolusti oikeudessa itseään ja ajoi englantilaismieliset piispat lähes hulluuteen pätevillä vastaväitteillään.
Jumala oli vaatteita tärkeämpi
PUOLESTA
Jeanne d’Arc väitti, että Jumala oli käskenyt hänen käyttää miesten vaatteita. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Jeannen kuulemat äänet olivat hänen tapansa käsitellä tuolloin kiellettyä seksuaalisuuttaan.
Vaikka Jeanne oli luvannut oikeudelle olla enää käyttämättä miesten vaatteita, hän rikkoi lupauksensa heti tilaisuuden tullen. Hänen mukaansa muita vaatteita ei ollut ollut saatavilla.
Jeannen kanssa taistelussa olleet sotilaat kertoivat oikeudelle nähneensä hänet alasti. He pitivät häntä kauniina mutta eivät tunteneet seksuaalista halua häntä kohtaan. He eivät myöskään pitäneet häntä ”normaalina” naisena.
VASTAAN
Jeannelle suhde Jumalaan oli vaatteita tärkeämpi. Hän esimerkiksi suostui käyttämään mekkoa, jos se oli ehtona messuun osallistumiselle vankeusaikana.
Miesten vaatteiden käyttäminen suojeli seksuaaliselta väkivallalta sekä sotaretkillä että vankilassa, jossa häntä vartioivat miehet. Housujen lukuisat nyörit tekivät raiskaamisesta vaikeampaa.
Taistelussa oli käytännöllisintä käyttää miesten vaatteita. Jeanne käytti usein haarniskaa, joka oli tarkoitettu puettavaksi miesten vaatteiden päälle. Lisäksi sotilaiden olisi ollut vaikea ottaa häntä vakavasti sotapäällikkönä, jos hän olisi taistellut hameessa.
Johtopäätös: Miesten vaatteet olivat välttämättömyys
Käsitys Jeanne d’Arcin transsukupuolisuudesta alkoi levitä vuonna 1996 yhdysvaltalaisen kirjailijan ja transaktivistin Leslie Feinbergin teorian myötä. Monet sukupuolentutkijat kannattavat teoriaa, mutta historioitsijat ovat eri mieltä.
He uskovat, että Jeanne d’Arc piti neitsyyttään Jumala-suhteensa lähteenä ja teki siksi kaikkensa, jotta ei tulisi raiskatuksi sotaretkillä; hän muun muassa nukkui haarniskassaan ja valitti, että englantilaiset olivat yrittäneet raiskata hänet vankeuden aikana.
Oikeudenkäynnin jälkeen Jeanne käytännössä pakotettiin käyttämään miesten vaatteita, koska vartijat olivat vieneet hänen mekkonsa ja antaneet housut tilalle.
Miesten vaatteita käyttäviä naisia ei yleensä tuomittu kuolemaan. Monet teologit, kuten Tuomas Akvinolainen (1225–1274), olivat sitä mieltä, että naisen oli sallittua käyttää miesten vaatteita suojellakseen neitsyyttään. Rouenin englantilaismieliset piispat eivät puolusteluista piitanneet, sillä he tarvitsivat tekosyyn sotasankarin teloittamiseen.
MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Jeanne d’Arc halusi pitää miehet loitolla.
Jeanne d’Arc poltettiin roviolla harhaoppisena, koska hän pukeutui miesten vaatteisiin ja väitti Jumalan puhuvan hänelle.