Keskiajalla ihmisten uramahdollisuudet olivat hyvin rajalliset. Maanviljelijän lapset kuolivat lähes varmasti maanviljelijöinä, jos isä oli suutari, pojistakin tuli suutareita ja jos vanhemmat olivat muiden palveluksessa, sama ura odotti heidän lapsiaankin.
Yksi ammatti tarjosi kuitenkin tien ryysyistä vapauteen: Jos oli näyttelijän lahjoja, vilkas mielikuvitus ja vikkelät kädet ja osasi lisäksi hieman päässälaskua, saattoi rikkoa yhteiskuntaluokkien rajat ja edetä köyhästä kerjäläisestä kuninkaiden uskotuksi. Ennustajien ”kyky” nähdä tulevaan teki osasta heistä rikkaita.
Luvut kertoivat tulevasta
Keskiaika oli ennustamisen kulta-aikaa, mutta muinaislöydöt osoittavat, että se oli tuottoisaa liiketoimintaa jo 2 500 vuotta sitten. Arkeologit ovat löytäneet 13 antiikin Kreikan aikaista papyruksen kappaletta, jotka olivat aikoinaan osa Astrampsychuksen oraakkelin ennustusopasta Sortes Astrampsychia.
Maailman vanhimmat ennustukset löytyvät kreikkalaisesta papyruksesta, jota säilytetään nykyään British Libraryssä Lontoossa.
Alkuperäinen papyrus oli ennustajan käsikirja, joka koostui numeroiduista ennalta määrätyistä lauseista. Kun utelias asiakas meni tapamaan oraakkelia, tämä pyysi häntä sanomaan jonkin luvun. Esimerkiksi luvun 101 kohdalla oppaassa luki ennustus ”linnunmunan saaminen tietää huonoa onnea”.
Vaikka ennustamista harjoitettiin jo muinaisina aikoina, ennustajien kulta-aika koitti keskiajalla Euroopassa. Kiertävät romanit huomasivat pian, että heidän eksoottinen ulkonäkönsä ja eristäytynyt elämäntapansa kiehtoi valtaväestöä ja houkutteli uteliaita, joiden kämmenen viivoista romanit ennustivat tulevaa.
Ennustajat kehittivät kämmenen viivoihin perustuvan menetelmän, jolla he povasivat niin kaukaisia ja yleisiä tapahtumia (”Sinulla on epäonnea rakkaudessa”) kuin lähitulevaisuuttakin (”Kohtaat pian elämäsi rakkauden”).
Pahat kielet väittivät, että jotkut ennustajat ryöstivät asiakkaansa kirjaimellisesti putipuhtaaksi. Sillä välin kun ennustaja piteli asiakkaansa kättä, näppäräsormisella apurilla oli oiva tilauus tyhjentää tämän taskut.
”Linnunmunan saaminen tietää huonoa onnea.” Kreikkalainen ennustuksia sisältävä papyrus
Tulevaisuutensa povauttamisesta tuli 1500-luvulla suosittua hupia – eikä ihme. Ennustus sai asiakkaan tuntemaan itsensä viisaammaksi ja voimaantuneeksi, ja lisäksi ennustajan valitsema povaustapa oli joka kerta jännittävä yllätys.
Joskus ennustaja luki asiakkaansa kämmenen viivoja, joskus taas pilvien muodot ja reitit taivaalla antoivat salattua tietoa rakkaudesta ja raha-asioista. Myös multa ja kahvinporot välittivät tärkeitä viestejä ennustajille, ja yksi suosituimmista ennustamismenetelmistä oli seurata jyviä nokkivia kanoja. Kanojen ruokahalun ja kulkureittien perusteella ennustajat esittivät ruusuisia lupauksia tai karmivia varoituksia.
Pelikortit nousivat suursuosioon
Yksi ennustamismenetelmä oli asiakkaista erityisen kiehtova. Salaperäiset tarot-kortit toivat ennustamiseen kutkuttavaa lisäjännitystä, sillä asiakas nosti itse kortteja pakasta ja vaikutti siten itse omaan kohtaloonsa.
Korteista ja kämmenestä ennustettiin ahkerasti
Kaksi ennustamismenetelmää olivat ylitse muiden. Asiakas saattoi itse nostaa pakasta tarot-kortteja, joista toivotuin oli ”Narri”, tai sitten ennustaja luki hänen tulevaisuutensa kämmenen viivoista.
Narri
Narri kulkee maailmalla onnellisena ja huolettomana. Hän on vaarassa pudota kalliolta, ja koira yrittää turhaan varoittaa häntä. Vaarojen kohtaaminen on kuitenkin välttämätöntä, jos haluaa kokea seikkailuja ja palata kotiin viisaampana ja kenties rikkaampanakin.
Kämmen
Kaikki kämmenet ovat yksilöllisiä, ja kädestä ennustamisessa jokaisella viivalla ja niiden risteyksillä on oma merkityksensä. Pelkkä peukalo kertoo ennustajalle paljon asiakkaan haluista, toiveista ja luonteesta.
Pelikortit kehitettiin Italiassa 1400-luvun puolivälissä. Siellä niitä käytettiin tarocchi-nimisessä korttipelissä, joka muistutti hieman nykyajan bridgeä. Ajan mittaan pelikortit kulkeutuivat myös ennustajien telttoihin, joissa asiakkaat määräsivät itse kohtalonsa korttivalinnoillaan. Etenkin kaksi korttia enteili suuria elämänmuutoksia.
”Kuolema”-kortissa on hymyilevä luuranko hevosen selässä. Sitä ei pitänyt tulkita kirjaimellisesti, mutta se saattoi silti aiheuttaa pelkoa ja hämmennystä, kun pahaa-aavistamaton asiakas veti sen pakasta. ”Kuolema” ei läheskään aina merkinnyt kuolemaa, vaan se enteili suuria muutoksia. Aikana, jolloin muutokset liittyivät usein nälänhätään, luonnonkatastrofeihin, köyhyyteen tai sotaan, ”Kuolema” oli kuitenkin usein nimensä veroinen.
”Kuoleman” iloisempi pari oli ”Narri”. Sekin tiesi usein muutoksia, kuten edessä olevaa matkaa – joko konkreettista tai henkistä. Matka merkitsi usein epävarmuutta ja vastoinkäymisiä mutta myös seikkailua ja kehitystä.
”Kuolema enteili aina suuria muutoksia.”
Taitavimmat ennustajat saattoivat rikastua taidoillaan. Heidän varakkaita asiakkaitaan ei useinkaan kiinnostanut kuulla vain omasta kohtalostaan, vaan he halusivat myös tietää, milloin kannatti lähteä vaikkapa sota- tai ryöstöretkelle. Siksi kuninkailla ja ruhtinailla oli henkilääkärinsä, pappiensa ja kenraaliensa lisäksi neuvonantajinaan usein myös ennustajia.
Ennustajan ammatti oli keskiajalla yksi harvoista kouluttamattomille köyhille tarjolla olevista urapoluista. Joskus ennustaja, kuten kuuluisa Nostradamus, saattoi edetä urallaan kuninkaan palvelukseen asti. Apteekkari Nostradamus ennusti itsensä Ranskan kuninkaan Kaarle IX:n henkilökohtaiseksi neuvonantajaksi nähtyään näyssä, että kuningashuone ajautuisi vaikeuksiin.
Nostradamuksen ennustukset ovat säilyneet, ja niitä luetaan yhä. Tulevaisuudestaan kiinnostuneille on tarjolla lukemattomia ennustamistapoja – joko kasvotusten tai netissä – mukaan lukien ennustamistavoista vanhin: Astrampsychuksen oraakkelin käsikirja. Se löytyy nykyään myös British Libraryn verkkosivustosta, jossa uteliaat voivat esittää kysymyksiä, näppäillä luvun ja saada ”oraakkelilta” vastauksia – aivan kuten kreikkalaiset 2 500 vuotta sitten.