Brutaalia #MeToota keskiajalla

Upea ritarielokuva ”The Last Duel” on historiallisesti varsin autenttinen, mutta viimeisellä kolmanneksella raakuus ja mielikuvitus lähtevät laukalle.

Upea ritarielokuva ”The Last Duel” on historiallisesti varsin autenttinen, mutta viimeisellä kolmanneksella raakuus ja mielikuvitus lähtevät laukalle.

Entertainment Pictures/Imageselect

Pariisilaiset kerääntyvät Saint-Martin-des-Champsin luostarin areenalle 29. joulukuuta 1386. Tavallisesti areenalla järjestetään turnajaisia, mutta nyt on alkamassa kohuttu kaksintaistelu ritari Jean de Carrougesin ja hänen entisen ystävänsä Jacques le Gris’n välillä.

Carrougesin vaimo Marguerite on pari kuukautta aiemmin syyttänyt le Gris’tä raiskauksesta. Carrouges on haastanut le Gris’n oikeudenkäynnin sijasta kuolemaan asti käytävään kaksintaisteluun – siten asia annetaan ratkaistavaksi Jumalan käsissä ja sen, joka poistuu areenalta elävänä, katsotaan puhuneen totta.

Näin alkaa Ridley Scottin suurelokuva The Last Duel, joka on nähtävissä Disney+-palvelussa. Tositapahtumiin perustuva tarina puhuttelee synkkien keskiaikadraamojen faneja, mutta se myös osoittautuu ajankohtaiseksi ja ajatuksia herättäväksi yli 600 vuotta tapahtumien jälkeen.

Katso The Last Duel -elokuvan traileri

Totuus saa väistyä lopussa

The Last Duel pohjautuu keskiaikaisen kirjallisuuden asiantuntijan Eric Jagerin vuonna 2004 julkaisemaan samannimiseen kirjaan. Laajan tutkimustyön ansiosta hän on pystynyt kuvailemaan Carrougesin ja le Gris’n kaksintaistelun kirjassaan äärimmäisen yksityiskohtaisesti. Jager on toiminut myös elokuvan asiantuntijana.

Los Angeles Times -lehden haastattelussa Jager vakuuttaa The Last Duelin olevan ”vähintään 75-prosenttisesti todenmukainen”. Sitä onkin syytä painottaa, sillä elokuva on paljon uskollisempi totuudelle kuin esimerkiksi Scottin aiemmat ohjaustyöt Gladiaattori ja Kingdom of Heaven – Taivas maan päällä.

Kaksintaistelusta – jonka ratkaisu paljastuu vasta verisessä loppuhuipennuksessa – alkava elokuva hyppää pian ajassa taaksepäin satavuotiseen sotaan, jossa Carrouges ja le Gris taistelevat rinta rinnan. Ystävyyden päättyminen kuvataan ensin Carrougesin ja sitten le Gris’n näkökulmasta.

© Lifestyle Pictures/Imageselect

Elokuva: Viimeinen kaksintaistelu?

Elokuvan nimi vihjaa, että kyseessä olisi ollut Ranskan viimeinen kaksintaistelu, jossa ratkottiin syyllisyyttä Jumalan avulla. Elokuvassa kuningas Kaarle VI jopa luulee sellaisten olleen jo pitkään kiellettyjä.

© Keystone-France/Getty Images

Todellisuus: Kaksintaistelut jatkuivat vuosia

Viimeinen oikeudellinen kaksintaistelu käytiin Ranskassa vasta vuonna 1547, ja kunniakaksintaistelut jatkuivat vuosisatoja, kunnes viimeinen käytiin kahden Ranskan parlamentin jäsenen välillä vuonna 1967.

Tapahtumien esittäminen eri näkökulmista on mielenkiintoinen ratkaisu – kuka puhuukaan totta? Vastaus saadaan kolmannessa näytöksessä. Siinä tarina esitetään Margueriten näkökulmasta, kun alistettu vaimo nousee keskiöön kertomaan oman versionsa tapahtumien kulusta.

Tässä vaiheessa The Last Duel avautuu uutta luovana elokuvana, joka kytkeytyy selvästi nykyajan #MeToo-liikkeeseen. Se on kunnioitettavaa, joskaan tarinan tämä osa ei täysin perustu historiallisiin lähteisiin.

Toisin kuin le Gris’stä ja Carrougesista, Margueritesta historioitsijat eivät nimittäin tiedä juuri mitään, minkä Eric Jager tunnustaa jo kirjansa saatesanoissa.

© Lifestyle Pictures/Imageselect

Elokuva: Sankarilla on takatukka

Carrougesilla (Matt Damon) on usein pitkätukkaisina kuvattaville ritareille yllättävä hiustyyli: takatukka. Damonin mukaan se osoittaa, että ritarille taistelu oli ulkonäköä tärkeämpää.

© Irish Script on Screen

Todellisuus: Irlantilaisten takatukka kiellettiin

Vuonna 1297 Englannin parlamentti tuomitsi irlantilaisten ”rappiollisen” hiustyylin, jossa ”puolet päästä ajellaan ja annetaan tukan kasvaa takana”. Carrouges oli kuitenkin ranskalainen, joten hänellä tuskin oli takatukkaa.

Elokuva esittää Margueriten vahvana ja pärjäävänä naisena, mutta se on siis vain elokuvantekijöiden omaa tulkintaa. Yksi harvoista asioista, joita Margueritesta tiedetään varmuudella, on se, että toisin kuin elokuvassa kuvataan, hän EI seurannut kaksintaistelua. Le Gris’n asianajajan muistiinpanojen mukaan Marguerite saatettiin kyllä areenalle ennen kaksintaistelun alkua mutta lähetettiin sitten pois.

Eniten vapauksia elokuva ottaa lopun taistelukohtauksessa. Ranskan kuninkaan kronikoitsija Michel Pintoin oli todennäköisesti paikalla, ja hän kirjoittaa, että kaksintaistelun alussa le Gris ja Carrouges lähestyivät toisiaan ”miekat uhkaavasti alhaalla”. Elokuvassa miehet taistelevat ensin ratsain ja peitsillä, mistä Pintoin ei kerro. Carrouges käyttää elokuvassa aseena myös kirvestä, mitä ei myöskään mainita historiallisissa lähteissä.

© Splashnews.com/Splash/Ritzau Scanpix

Elokuva: Margueritea uhataan roviolla

Kun Marguerite esittää raiskaussyytöksensä kuninkaan oikeudelle, hänelle kerrotaan, että perättömästä syytöksestä rangaistuksena olisi kidutus ja lopulta elävältä polttaminen.

© Hermann Stilke

Todellisuus: Perätön syytös johti sakkoihin

Keskiajalla naisia kyllä poltettiin roviolla, mutta harvoin perättömien syytösten takia. Yleensä moisesta rangaistiin sakoilla, jotka toki saattoivat pahimmillaan tuhota naisen.

Upeaa ja uskollista kerrontaa

Ridley Scott venyttää faktoja, mutta elokuva ansaitsee silti kiitosta realistisesta kuvauksestaan. Varsinkin kaoottiset ja veriset taistelukohtaukset ovat hyvin toteutettuja.

The Last Duel on enemmänkin kuin vain visuaalisesti vaikuttava: asiantuntevaan kirjaan pohjautuva elokuva luo realistisen kuvan yläluokan ihmiskäsityksistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä miesten hallitsemassa keskiajan maailmassa.

HISTORIAN ARVIO: 4/6 TÄHTEÄ