Totuus saa väistyä lopussa
The Last Duel pohjautuu keskiaikaisen kirjallisuuden asiantuntijan Eric Jagerin vuonna 2004 julkaisemaan samannimiseen kirjaan. Laajan tutkimustyön ansiosta hän on pystynyt kuvailemaan Carrougesin ja le Gris’n kaksintaistelun kirjassaan äärimmäisen yksityiskohtaisesti. Jager on toiminut myös elokuvan asiantuntijana.
Los Angeles Times -lehden haastattelussa Jager vakuuttaa The Last Duelin olevan ”vähintään 75-prosenttisesti todenmukainen”. Sitä onkin syytä painottaa, sillä elokuva on paljon uskollisempi totuudelle kuin esimerkiksi Scottin aiemmat ohjaustyöt Gladiaattori ja Kingdom of Heaven – Taivas maan päällä.
Kaksintaistelusta – jonka ratkaisu paljastuu vasta verisessä loppuhuipennuksessa – alkava elokuva hyppää pian ajassa taaksepäin satavuotiseen sotaan, jossa Carrouges ja le Gris taistelevat rinta rinnan. Ystävyyden päättyminen kuvataan ensin Carrougesin ja sitten le Gris’n näkökulmasta.
Tapahtumien esittäminen eri näkökulmista on mielenkiintoinen ratkaisu – kuka puhuukaan totta? Vastaus saadaan kolmannessa näytöksessä. Siinä tarina esitetään Margueriten näkökulmasta, kun alistettu vaimo nousee keskiöön kertomaan oman versionsa tapahtumien kulusta.
Tässä vaiheessa The Last Duel avautuu uutta luovana elokuvana, joka kytkeytyy selvästi nykyajan #MeToo-liikkeeseen. Se on kunnioitettavaa, joskaan tarinan tämä osa ei täysin perustu historiallisiin lähteisiin.
Toisin kuin le Gris’stä ja Carrougesista, Margueritesta historioitsijat eivät nimittäin tiedä juuri mitään, minkä Eric Jager tunnustaa jo kirjansa saatesanoissa.
Elokuva esittää Margueriten vahvana ja pärjäävänä naisena, mutta se on siis vain elokuvantekijöiden omaa tulkintaa. Yksi harvoista asioista, joita Margueritesta tiedetään varmuudella, on se, että toisin kuin elokuvassa kuvataan, hän EI seurannut kaksintaistelua. Le Gris’n asianajajan muistiinpanojen mukaan Marguerite saatettiin kyllä areenalle ennen kaksintaistelun alkua mutta lähetettiin sitten pois.
Eniten vapauksia elokuva ottaa lopun taistelukohtauksessa. Ranskan kuninkaan kronikoitsija Michel Pintoin oli todennäköisesti paikalla, ja hän kirjoittaa, että kaksintaistelun alussa le Gris ja Carrouges lähestyivät toisiaan ”miekat uhkaavasti alhaalla”. Elokuvassa miehet taistelevat ensin ratsain ja peitsillä, mistä Pintoin ei kerro. Carrouges käyttää elokuvassa aseena myös kirvestä, mitä ei myöskään mainita historiallisissa lähteissä.
Upeaa ja uskollista kerrontaa
Ridley Scott venyttää faktoja, mutta elokuva ansaitsee silti kiitosta realistisesta kuvauksestaan. Varsinkin kaoottiset ja veriset taistelukohtaukset ovat hyvin toteutettuja.
The Last Duel on enemmänkin kuin vain visuaalisesti vaikuttava: asiantuntevaan kirjaan pohjautuva elokuva luo realistisen kuvan yläluokan ihmiskäsityksistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä miesten hallitsemassa keskiajan maailmassa.
HISTORIAN ARVIO: 4/6 TÄHTEÄ