Englannin noin kymmenentuhannen sotilaan armeija odotti 11. syyskuuta 1297 Stirlingin kaupungin ulkopuolella Skotlannissa. Kapean sillan toisella puolella olevalle harjulle oli kokoontunut 2 000 skotlantilaista kapinallista. Heidän johtajansa oli skotti William Wallace, jolla oli kronikoitsijoiden mukaan ”vartalo kuin jättiläisellä” ja joka vihasi palavasti Englannin ylivaltaa.
Englantilaiset lähtivät ylittämään siltaa, ja Wallacen armeija rynnisti heitä vastaan. Pian englantilaiset olivat loukussa kapealla sillalla, ja skotit hakkasivat heitä raivokkaasti miekoillaan. Taistelussa kuoli jopa 5 000 englantilaista – mutta vain muutama sata skottia.
Stirling Bridgen taisteluun asti englantilaiset olivat murskanneet skottien vastarinnan Skotlannin-sotaretkellään. Stirlingin voitto sinetöi Wallacen aseman yhtenä Skotlannin maineikkaimmista vapaustaistelijoista.
Katso Braveheartin (1995) traileri:
Lähes 800 vuotta myöhemmin Mel Gibson kuvasi historiallista taistelua ohjaamassaan Oscar-palkitussa Braveheart – taipumaton -elokuvassa. 177-senttinen australialainen esiintyi myös pääosassa esittäen ”jättimäistä” William Wallacea.
Siltaa, jonka ansiosta alivoimaiset skotit voittivat ”Stirlingin sillan” taistelun, ei elokuvassa nähdä. Kun Gibsonilta kysyttiin asiasta, hän vastasi:
”Halusin taistelun näyttävän massiiviselta ja jätin sillan pois, koska kohtauksesta saatiin näyttävämpi ilman sitä.”
Lepsu asenne faktoihin luonnehtii koko elokuvaa, ja Time Magazine onkin nimennyt Braveheartin ”10:n historiallisesti virheellisimmän elokuvan” listalleen.
Wallacesta on tehty tavallinen skotti
Elokuva: Wallace on köyhä maalaispoika
Elokuvassa William Wallace varttuu pienessä mökissä köyhässä maanviljelijäperheessä Skotlannin ylämaalla. Hänen repaleiset vaatteensa ja takkuiset hiuksensa tuovat hänelle katu-uskottavuutta tavallisten skottien silmissä.
Todellisuus: Isä oli aatelismies
Historioitsijat eivät tiedä William Wallacen varhaisista vaiheista varmuudella paljonkaan, mutta siitä he ovat yksimielisiä, että Wallacen perhe kuului Skotlannin alhaisaateliin.
Skotit pukeutuvat kilttiin 300 vuotta etuajassa
Braveheart luisuu hakoteille jo ensi minuuteillaan. Kertojan ääni julistaa, että eletään vuotta 1280 ja Skotlannin kuningas Aleksanteri III on juuri kuollut ilman kruununperillistä. Niinpä Englannin kuningas Edvard I vaatii Skotlannin kruunua itselleen.
”Skotlannin aatelisto taisteli Englannin kuningasta vastaan ja kamppaili keskenään kruunusta”, kertoja jatkaa.
Todellisuudessa Aleksanteri III kuoli kuusi vuotta myöhemmin ja Edvard I vaati Skotlannin kruunua itselleen vasta vuonna 1296, jolloin hän hyökkäsi skotlantilaiseen Dunbarin kaupunkiin ja pakotti Skotlannin kuninkaan John Balliolin luopumaan kruunusta.
Rakkaustarina on tuulesta temmattu
Elokuva: Prinsessalla on suhde vihollisen kanssa
Elokuvassa Wallacella on suhde Ranskan prinsessa Isabellaan, joka on naimisissa Englannin kruununperillisen kanssa. Elokuvassa jopa vihjataan, että Isabella alkoi odottaa Wallacen lasta.
Todellisuus: Prinsessa Isabella oli vasta lapsi
Mikään ei viittaa siihen, että Wallace ja Isabella olisivat koskaan edes tavanneet. Kun Wallace teloitettiin vuonna 1305, Englannin tuleva kuningatar oli vasta 10-vuotias.
Skotlannin valloitus käynnisti skottien itsenäistymistaistelun – ja johti Wallacen nopeaan nousuun sorrettujen maanmiestensä ihailemaksi vapaustaistelijaksi.
Elokuvassa skotit valtaavat jopa järeästi linnoitetun Yorkin Pohjois-Englannissa. Todellisuudessa he eivät päässeet lähellekään Yorkia.
Historialliset faktat sekoittuvat iloisesti myös puvustuksessa, kun skotit maalaavat elokuvassa kasvonsa sinisellä maalilla ja pukeutuvat kiltteihin. Sinisiä sotamaalauksia käytettiin kyllä Skotlannissa – tuhat vuotta ennen elokuvan tapahtuma-aikaa, kun piktit taistelivat roomalaisia vastaan Pohjois-Englannissa. Kiltti puolestaan vakiintui osaksi skottien vaatetusta vasta 300 vuotta Wallacen kuoleman jälkeen.
Braveheartin kenties pahin historiallinen virhe on kuitenkin se, että se leimaa toisen skotlantilaisen kansallissankarin, Robert Brucen, petturiksi. Elokuvassa Robert Bruce taistelee Englannin puolella Falkirkin taistelussa vuonna 1298. Taistelu päättyi englantilaisten voittoon, ja se merkitsi lopun alkua Wallacelle, joka vangittiin ja teloitettiin vuonna 1305.
Todellisuudessa Robert Bruce ei taistellut Englannin puolella vuonna 1298, eikä mikään viittaa siihen, että hän olisi pettänyt Wallacen. Pikemminkin Robert Bruce on nykyään Skotlannin suurin kansallissankari, ja lisänimi ”Braveheart” viittaa oikeasti häneen, ei Wallaceen.
Vuonna 1306 kuninkaaksi kruunattu Bruce sai lisänimen pian kuolemansa jälkeen vuonna 1329, kun hänen ystävänsä Sir James Douglas otti hänen sydämensä mukaansa taisteluun ja lausui: ”Johda minua, rohkea sydän (”brave heart”, toim.), niin minä seuraan.”
Todellisuus oli liian raaka elokuvaan
Elokuva: Kansallissankari teloitettiin raa’asti
Kun Wallace tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta, hänen teloituksensa alkaa hirttämisellä. Sen jälkeen hänen käsivartensa ja jalkansa väännetään sijoiltaan. Ennen kuin hänet mestataan kirveellä, hän huutaa kovaan ääneen ”Freeedoooooom!” eli ”Vapaus!”
Todellisuus: Teloitus oli vielä raaempi kuin elokuvassa
Wallace mestattiin Lontoon Towerissa, mutta sitä ennen häneltä leikattiin sukuelimet ja hänen suolensa revittiin ulos. Mestauksen jälkeen hänen ruumiinsa paloiteltiin vielä neljään osaan.
”En minä ole mikään helvetin historioitsija”
Braveheartin historiallisten virheiden luettelo on lähes loputon, ja selkeistä ansioistaan – kuten näyttävistä taistelukohtauksista – huolimatta se ontuu historiallisena kuvauksena. Mel Gibson ei edes yrittänyt salata sitä, että hän oli tietoisesti värittänyt tarinaa.
”Myönnän vääristelleeni historiaa”, hän totesi muutamaa vuotta Braveheartin ensi-illan jälkeen. ”Mutta se on OK. Minun työtäni on tehdä elokuvia. En minä ole mikään helvetin historioitsija.”
Jos haluat nähdä Braveheartin kaikkine puutteineen, elokuva on katsottavissa Disney+-palvelussa.
