1. Keksinnöt helpottivat elämää
Tekniikka kehittyi keskiajan Euroopassa vauhdilla.
Yksi tärkeimmistä keksinnöistä oli kääntö- eli pyöröaura, jolla maanviljelijät pystyivät kyntämään aiempaa suuremman peltoalan lyhyemmässä ajassa. Näin viljasadot kasvoivat ja ruokaa riitti useammille.
Muita merkittäviä keskiajan keksintöjä olivat rukki, mekaaninen kello, vetojuhtien valjaat sekä satulan jalustimet.
Myös tuuli- ja vesimyllyt kehittyivät aiempaa tehokkaammiksi. Merkittävä edistysaskel oli myös Johann Gutenbergin kirjapaino vuodelta 1450.
2. Pellot alkoivat tuottaa paremmin
Maanviljely hyötyi tekniikan kehityksen lisäksi ilmaston lämpenemisestä. Pohjois-Euroopan ilmasto oli pitkään ollut viileä ja sateinen, mutta vuosina 950–1250 lämpötila nousi, mikä osaltaan lisäsi peltojen tuottoa merkittävästi.
Kun ruokaa oli tarjolla aiempaa enemmän, Euroopan väkiluku alkoi kasvaa, ja vuosina 1100–1348 se kaksin- ellei jopa kolminkertaistui.
Pelkästään Englannissa asukasmäärä nousi vuoden 1086 parista miljoonasta arviolta 3,8–7,2 miljoonaan vuoteen 1300 mennessä.
Pyöröauran keksiminen tehosti maanviljelyä ja lisäsi ruuan tuotantoa.
3. Kauppa avarsi maailmaa
Vaikka löytöretkien aika alkoi varsinaisesti vasta keskiajan jälkeen, kauppiaat ja uteliaat seikkailijat matkustivat jo keskiajalla eri puolilla Vanhaa maailmaa etsimässä uusia kauppareittejä ja kartoittamassa uusia alueita.
Kaukoidän mausteet ja silkit olivat Euroopassa haluttuja ylellisyystuotteita, ja niiden varaan syntyi koko tunnetun maailman kattava kauppaverkosto.
Esimerkiksi italialaiset oppivat liikeoikeutta, kirjanpitoa ja pankkitoimintaa arabeilta, jotka olivat näissä asioissa eurooppalaisia edellä.
4, Arkkitehtuuri antoi valon tulvia
Saint-Denis’n basilikan varhaiset seurakuntalaiset luultavasti lumoutuivat valosta, jota tulvi kirkkoon sen kuorin kymmenen metrin korkuisista lyijylasi-ikkunoista.
1100-luvulla Pariisin lähistölle rakennettu kirkko edusti uutta, goottilaista tyyliä, ja sitä pidetäänkin goottilaisen tyylisuunnan ensimmäisenä edustajana.
Romaaniseen tyyliin kuuluvat pienet ikkunat ja hämärät salit jäivät historiaan, kun goottilaiset kirkot kurottivat yhä korkeammalle kohti taivasta.
Saint-Denis’n basilika edusti goottilaista tyyliä, joka syrjäytti romaanisen tyylisuunnan.
5. Puhtaus oli keskiajalla arvossaan
Vielä 1400-luvun alussa ihmiset pitivät huolta puhtaudestaan. Kädet pestiin päivittäin, ja monet kylpivät kaksikin kertaa kuukaudessa.
Tilanne kuitenkin muuttui 1400-luvulla, kun kirkko alkoi vastustaa peseytymistä, jonka se katsoi houkuttelevan ihmisiä syntiin.
6 Oikeusturva parani – ainakin joillakuilla
Englannin kuninkaan ja aateliston vuosia kestänyt valtataistelu kärjistyi vuonna 1215, kun kuningas Juhana Maaton joutui allekirjoittamaan Magna Cartaksi kutsutun säädöskokoelman.
Se muun muassa rajoitti kuninkaan valtaa verottaa suuria maanomistajia mielivaltaisesti ja takasi, ettei vapaita miehiä voinut vangita ilman oikeudenkäyntiä.
Vaikka Magna Carta hyödytti ensisijaisesti vain Englannin rikkaita maanomistajia, sitä pidetään perustuslakiin verrattavana instituutiona ja yhtenä nykyaikaisen oikeusturvan peruskivistä.
7. Yliopistolaitos syntyi
Maailman ensimmäinen nykyisen kaltainen yliopisto perustettiin Italiaan Bolognan kaupunkiin vuonna 1088, ja seuraavina vuosisatoina yliopistoja nousi eri puolille Eurooppaa.
Yhteistä näille uusille opinahjoille oli se, että ne olivat opettajien ja opiskelijoiden yhteisiä hankkeita, joiden tavoitteena oli vapautua kaikkea opetusta siihen asti hallinneen katolisen kirkon kontrollista.
Uusien yliopistojen tärkein oppiaine oli yhä teologia, mutta niissä annettiin opetusta myös muun muassa filosofiassa, oikeustieteessä ja lääketieteessä.
Ajan mittaan keskiaikaiset hallitsijat pystyivät palkkaamaan neuvonantajikseen oppineita virkamiehiä, jotka eivät olleet sidoksissa kirkkoon ja luostareihin, kuten aiemmin.
Yliopistot toimivat toki yhä kirkon siunauksella, mutta kirkko ei omistanut niitä.
Eurooppalaisten yliopistojen yhteinen kieli oli latina.