400-luku eaa.: Talletukset turvattiin
Kauppaa käyvät kreikkalaiset tarvitsivat vakaata ja monipuolista pankkilaitosta. 400-luvulla eaa. ateenalaisten kauppiaiden ei tarvinnut kuljettaa raskaita rahakirstuja kaupungista toiseen ja antautua vaaraan tulla ryöstetyksi, vaan he saattoivat viedä rahat paikalliseen pankkiin, josta he saivat takuutodistuksen.
Rahat saattoi nostaa toisesta pankista todistuksen esittämällä. Lisäksi pankeista sai lainaa ja niissä pystyi vaihtamaan valuuttaa.
Keskiaika: Pankkitoiminta kiellettiin kristityiltä
Katolinen kirkko julisti keskiajalla rahanlainaamisen moraalittomaksi ja epäkristilliseksi toiminnaksi. 1100-luvulla paavi kielsi kristityiltä kokonaan koron ottamisen ja teki näin mahdottomaksi ansaita rahaa pankkitoiminnalla.
Euroopan kuninkaat ja ruhtinaat kuitenkin tarvitsivat rahaa rakentamiseen ja sotimiseen. Koska katolisen kirkon määräykset eivät koskeneet juutalaisia, he alkoivat hoitaa rahanlainaustoimintaa mahtimiesten suojelua vastaan. Monet ammattikillat olivat suljettuja juutalaisilta, joten pankkitoiminta tarjosi heille mahdollisuuden ansaita elantonsa.
Taloudellisesti kannattava pankkitoiminta kuitenkin lisäsi juutalaisvastaisuutta kristityn kansan keskuudessa.
1300-luku: Modernin pankkilaitoksen edelläkävijä
Italialaiskauppiaat käyttivät luovaa kirjanpitoa kiertääkseen kirkon koronkiskontakiellon.
Pohjoisitalialaiset kauppiaat keksivät 1300- ja 1400-luvuilla, miten he voisivat päästä osalliseksi juutalaisten kannattavasta rahanlainaustoiminnasta. Koronkiskonta oli edelleen kielletty, mutta italialaiset alkoivat kiertää kieltoa nimittämällä korkoja esimerkiksi vapaaehtoisiksi lahjoiksi tai riskipalkkioiksi.
Luovan kirjanpidon ansiosta pankkeja alkoi nousta Genovaan, Sienaan ja etenkin Firenzeen, jossa maineikas Medicien suku teki omaisuuden pankkitoiminnalla. Perheestä tuli niin mahtava, että
se nousi Firenzen johtoon ja useita sen jäseniä nimitettiin jopa paaviksi. Italian pankkeja pidetään nykyaikaisen pankkitoiminnan edelläkävijöinä.
Vuonna 1661 Stockholms Banco laski ensimmäisenä pankkina Euroopassa liikkeelle setelirahoja. Pankki ajautui konkurssiin, sillä se painoi enemmän seteleitä kuin sillä oli vakuuksia.
Pankin raunioille perustettiin vuonna 1668 parlamentin valvoma Riksens Ständers Bank. Pankin nimi on nykyään Sveriges Riksbank, ja se on Ruotsin keskuspankki.
1929: 9 000 yhdysvaltalaispankkia kaatui
New Yorkin Wall Streetin pörssin osakkeet romahtivat niin sanottuna mustana torstaina lokakuun 24. päivänä 1929.
Edeltävinä vuosina sadattuhannet yhdysvaltalaiset olivat sijoittaneet varojaan – usein lainarahaa – näennäisesti kannattaviin osakkeisiin. Kuplan puhjettua koko maailma joutui sekasortoon.
Kriisissä kaatui 9 000 yhdysvaltalaispankkia.
2008: Ahneus johti kriisiin
Kansainvälisellä investointipankilla Lehman Brothersilla oli 691 miljardia dollaria varallisuutta ja 26 000 työntekijää, kun se vuonna 2008 joutui vaikeuksiin liian suuren lainanoton vuoksi. Finanssijätti julistettiin konkurssiin, ja sen kaatuminen romahdutti kansainväliset sijoitusmarkkinat.
Kriisin kärsijöiksi joutuivat muun muassa monet eurooppalaiset eläkerahastot, jotka menettivät suuren osan omaisuudestaan.
Lehman Brothersin konkurssi oli alkusysäyksenä maailmanlaajuisesti vaikuttavalle talouskriisille, jonka jälkimainingeissa eletään edelleen.