Transatlanttisella orjakaupalla – tai kolmiokaupalla – tarkoitetaan valtameren yli kulkevia kauppareittejä, joita eurooppalaiset käyttivät orjakaupassa 1600- ja 1700-luvuilla.
Kolmiokauppa Euroopasta ja Afrikasta
Euroopassa laivoihin lastattiin teollisuustuotteita, kuten aseita, kankaita, työkaluja ja alkoholia.
Sitten laivat purjehtivat Afrikan länsirannikolle, jossa eurooppalaiset tuotteet vaihdettiin orjiksi siepattuihin afrikkalaisiin.
Afrikassa laivojen lastiruumat ahdettiin täyteen orjia, ja laivat suuntasivat Atlantin yli Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikkaan, missä orjat myytiin työvoimaksi valkoihoisten omistamille plantaaseille.
Historioitsijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen orjien kokonaismäärästä, mutta heitä arvioidaan olleen kaikkiaan 9–12 miljoonaa.
Lasti vaihtui kolmion kulmissa
Kauppareitit muodostavat kolmion, kun ne merkitään kartalle. Siksi Atlantin orjakauppaa kutsutaan myös kolmiokaupaksi.
Eurooppalaisilta kauppiailta saattoi kulua jopa kaksi vuotta koko reitin purjehtimiseen:
Aseet
Eurooppalaiset kauppiaat vaihtoivat aseita, työkaluja ja paloviinaa Afrikassa orjiin.
Orjat
Miljoonia afrikkalaisia vietiin kammottavissa olosuhteissa orjiksi Uuteen maailmaan.
Puuvilla
Amerikasta kauppiaat toivat Eurooppaan siirtomaatuotteita, kuten tupakkaa ja puuvillaa.
Kolmiokauppa Amerikasta Eurooppaan
Amerikassa laivat lastattiin täyteen sokeria, puuvillaa ja tupakkaa, jonka jälkeen ne suuntasivat Atlantin yli takaisin kohti Eurooppaa.
Euroopan markkinoilla eksoottisia siirtomaatavaroita myytiin hyvällä voitolla luksustuotteina.
Osalla myyntituloista kauppiaat ostivat lisää aseita ja työkaluja ja suuntasivat sitten laivoineen jälleen kohti Länsi-Afrikkaa ja sikäläisiä orjamarkkinoita.