Höyry ja koneet muuttivat kaiken

##

"Kehruu-Jennyt" murskattiin

Huhumylly käynnistyi. Muut kutojat näkivät elantonsa uhattuna ja suuttuivat. Eräänä päivänä joukko miehiä murtautui James Hargreavesin tiloihin ja murskasi kaikki Kehruu-Jennyt jotka näkivät.

Kyseessä oli ensimmäinen tunnettu protesti tätä lajia, muttei suinkaan viimeinen. Työläiset varmasti aavistivat, että jotain perustavanlaatuista oli tapahtumassa, ja muutos näytti heidän silmiinsä katastrofilta. Vaikutusta väkivaltaisella protestilla ei kuitenkaan ollut. James Hargreaves vain muutti Nottinghamiin ja rakensi uusia koneita.

1700-luvun puolivälissä Englannissa tapahtui jotain merkillistä, mistä James Hargreavesin rakentama Spinning Jenny oli vain esimerkki. Mutta on vaikea sanoa tarkemmin, mitkä kehitysaskeleet saivat teollisen aikakauden käynnistymään maassa. Oliko kyse etupäässä uusista teknisistä keksinnöistä? Vai uudesta tuotanto- ja talousjärjestelmästä? Vai oliko syynä se, että alettiin käyttää uudentyyppistä polttoainetta, joka antoi paljon tehokkaammin energiaa kuin aikaisemmat?

Ensin Englanti

Miksi tämä vallankumous alkoi juuri Englannissa? Sillä vallankumous se todellakin oli, siitä ei jälkeenpäin ole epäilystäkään. Vielä 1750- ja 1760-luvuilla saattoi vasta aavistella, mitä oli tekeillä, mutta seuraavina vuosikymmeninä koko englantilainen yhteiskunta muuttui perinpohjaisesti.

Historioitsija Emma Griffin on tehnyt iskevän yhteenvedon siitä, mistä oli kyse: "Jossain vaiheessa kansakunta lakkasi tekemästä tavaroitaan käsin ja alkoi polttaa fossiilisia polttoaineita pyörittääkseen koneita, jotka tekivät työt heidän sijastaan." Kesti kuitenkin vuosikymmeniä ennen kuin tästä tuli arkipäivää. Siinä vaiheessa kun James Hargreavesin keksintö alkoi pyöriä, aikakauden suuret virtaukset alkoivat vasta hitaasti tulla esiin.

Tehokkaampi maatalous

Eräs merkittävä varhainen muutos tapahtui Englannin maataloudessa. Englantilaiset olivat jo 1500-luvulla alkaneet uudistaa sitä, miten maata omistettiin ja viljeltiin. Vanhaa järjestelmää, jossa jokaisella viljelijällä oli omia kaistaleita yhteisestä, kylän ympärillä sijaitsevasta maasta, muutettiin niin, että kukin sai nyt sen sijaan suuremman yhtenäisen tontin viljeltäväkseen. Tämä tehosti maataloutta huomattavasti, mikä puolestaan lisäsi tuotantoa.

Ison-Britannian maatalous alkoi näin tuottaa yhä suurempaa ylijäämää, mikä puolestaan johti siihen, että jotkut työntekijät jäivät tarpeettomiksi ja tarvitsivat uusia työpaikkoja. Kehitys oli havaittavissa Englannissa jo 1700-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja se taas ajoi esimerkiksi kehitystä tekstiilituotannon alalla, joka alkoi työllistää yhä useampia työntekijöitä.

Mainio vallankumous

Samaan aikaan myös Englannin yhteiskuntajärjestelmässä oli tapahtunut perustavanlaatuisia muutoksia. Niin sanottu Loistava vallankumous oli 1688 rajoittanut kuninkaan valtaa parlamentin hyväksi. Samalla vahvistuivat lait ja asetukset, jotka puolustivat omistusoikeutta.

Kun tämän rinnalle oli luotu tehokas luotonantojärjestelmä, yhä useampi englantilainen alkoi omistautua "bisnekselle" – yrittämiselle ja kaupankäynnille, josta maa alkoi pian tulla tunnetuksi.

Uusi yrittäjähenki sai pian aikaan myös nopeita muutoksia brittiläisen yhteiskunnan valtarakenteissa. Uudet ryhmät, jotka keräsivät vaurautta erilaisten tavaroiden valmistamisella ja kaupalla, haastoivat aateliston perinteisen mahtiaseman.

Toistaiseksi tuotantoa tehtiin kuitenkin etupäässä yksittäisten ihmisten kodeissa asiakkaan tilauksesta, joka toimitti ensin raaka-aineet ja kävi sitten hakemassa valmiit tuotteet. Se oli tiettyyn pisteeseen asti tehokas tapa, joka antoi maaseutuväestölle myös hieman varmemman elannon. Kesällä viljelijät hoitivat peltoja ja talvella he valmistivat vaatteita tai käsityötuotteita.

Koksia ja valurautaa

Samaan aikaan myös muilla aloilla alkoi esiintyä uusia, hyvin tärkeiksi osoittautuvia ilmiöitä. Raudantuotannossa alettiin ennen niin yleistä hiiltä korvata kivihiilestä jalostetulla koksilla, joka teki tuotannosta entistä tehokkaampaa ja kannattavampaa. Raudasta tuli massatuote etenkin niin sanotun valuraudan muodossa, jota alettiin käyttää kaikenlaisiin tuotteisiin niin kotitalouksissa kuin monenlaisessa tuotantoteollisuudessa.

Rautaa oli nyt saatavilla suurempia määriä ja halvemmalla, mikä puolestaan aikaansai muutoksia kaikilla edellä mainituilla alueilla. Ei vähiten maataloudessa, jossa kestävämpiä ja tehokkaampia työvälineitä voitiin myydä yhä enemmän, mikä taas lisäsi satoa ja lopulta vapautti yhä enemmän työvoimaa uurastamaan muilla aloilla.

Samaan aikaan tapahtui siis useilla aloilla monia muutoksia, ja ne vahvistivat toinen toisiaan. Taloudellisen kehityksen ytimessä olivat kuitenkin yhä ne konkreettiset keksinnöt, kuten Hargreavesin Spinning Jenny, tai – ehkäpä vielä mullistavampi – James Wattsin höyrykone.

Wattsin höyrykone

Yksinkertaisia höyrykoneita oli kehitetty jo 1700-luvun alussa käytettäväksi hiilikaivoksissa, joiden käytävistä piti pumpata pohjavettä pois. Mutta ne olivat kömpelöitä ja käyttivät valtavia määriä polttoainetta tuottaakseen vähäisen määrän energiaa.

Kaikki tämä muuttui 1760-luvulla, kun skotti James Watt tehtyään perusteellisen tutkimuksen höyryn ominaisuuksista onnistui valmistamaan höyrykoneen, joka oli paljon aikasempia tehokkaampi. Höyryvoima osoittautui hyödylliseksi kaivosteollisuudessa ja myöhemmin sitä sovellettiin monissa muissakin koneissa. Kun höyryvoimatekniikkaa kehitettiin entisestään, sitä voitiin käyttää myös junien ja laivojen liikuttamiseen.

Siihen vaadittiin kuitenkin vielä useita vuosia. 1769 ei moni vielä ymmärtänyt, mitä James Watt ja James Hargreaves olivat luoneet.

Mutta suuret voimat olivat jo liikkeessä. Höyry, yhdessä yhä tehokkaamman tekstiiliteollisuuden ja rautatuotannon kanssa, muuttaisi pian maailman.