Chimút tunnetaan huomattavasti huonommin kuin heidän valloittajansa ja seuraajansa inkat. Yhä useammat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että chimút, joiden Chimoriksi kutsuttu valtio kattoi suuren osan Perua noin vuosina 850–1470, osasivat hekin tehdä vaikutuksen.
Nyt uusi tutkimus osoittaa, että chimút osasivat rakentaa valtavia rakennelmia suojaksi luonnonkatastrofeja vastaan.
Chimújen pääkaupungin Chan Chanin raunioiden lähettyvillä kohoaa noin 10 kilometrin pituinen kivimuuri.
Tähän asti arkeologit ja historioitsijat ovat olettaneet, että se rakennettiin rajan merkiksi tai suojelemaan chimúja etelässä asuvilta inkoilta.
Suuria osia chimújen kauniista pääkaupungista Chan Chanista on nähtävillä Perussa.
Uusissa tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että muurin toisella puolella on kahden metrin paksuinen sedimenttikerros, joka koostuu pitkän ajan kuluessa vedelle altistuneesta kiviaineksesta.
Lapsiuhrit auttoivat arkeologeja
Tutkijat ovat löytäneet sedimenttikerroksesta todisteita 12:sta muinaisesta ilmastotapahtumasta, joista jokainen jätti muuriin kerroksen savea ja kasviainesta.
Radiohiiliajoitus paljasti, että yksi kerroksista oli peräisin vuosilta 1400–1450 jaa. Tutkijat tietävät, että ilmaston muutokset lämmittivät tuolloin Perun rannikollakin vaikuttavaa lämmintä merivirtaa ja synnyttivät El Niñoksi kutsutun ilmiön, mikä aiheutti Chimoriin luultavasti rankkasateita.
Sateet ja tulvat olivat niin rajuja, että chimút yrittivät epätoivoisesti lepytellä jumaliaan uhraamalle heille 250 lasta Chan Chanin lähellä.
Nyt tutkijat uskovat, että chimút rakensivat muuri suojaksi El Niño -ilmiön aiheuttamilta hyökyaalloilta ja tulvilta.