Rutto saapui ensimmäisenä pohjolaan

Uuden tutkimuksen mukaan paiserutto ei ehkä levinnytkään muualle Eurooppaan Välimeren maista vaan tappava tauti iski ensimmäisenä pohjolaan.

Uuden tutkimuksen mukaan paiserutto ei ehkä levinnytkään muualle Eurooppaan Välimeren maista vaan tappava tauti iski ensimmäisenä pohjolaan.

Shutterstock

Historiantutkijat ovat olleet tähän asti siinä käsityksessä, että niin sanottu Justinianuksen rutto tuli Eurooppaan Intiasta ja Afrikasta palanneiden eteläeurooppalaisten kauppalaivojen mukana ja levisi vuosina 541–549. läpi mantereen. Cambridgen yliopiston tutkimukset horjuttavat tätä teoriaa.

Tutkijat analysoivat ruton uhreja Pohjois-Euroopassa, esimerkiksi anglosaksista hautaa Cambridgeshiressä Keski-Englannissa. Osoittautui, että haudan vainaja oli sairastanut paiseruttoa jo kauan ennen vuotta 541.

Yllättävän tutkimustuloksen perusteella tutkijat päättelivät, että rutto saapuikin Eurooppaan aikoinaan kahdesti: ensin pohjoista reittiä Baltian halki Skandinaviaan ja Britteinsaarille ja sitten eteläistä reittiä Välimeren kautta.

500-luvun paiseruton aiheutti sama bakteeri, Yersinia pestis, joka aiheutti niin sanotun mustan surman 1300-luvulla.

© Walters Art Museum, Josse Lieferinxe

Kirjalliset lähteet veivät harhateille

”Tutkimuksissa on tyypillistä ottaa lähtökohdaksi kirjalliset lähteet, joiden mukaan rutto saapui Egyptistä Pelusionista ja levisi sitten Eurooppaan. Arkeologisia ja geneettisiä todisteita on tarkasteltu tätä tietoa vasten”, historian professori Peter Sarris Cambridgen yliopistosta kertoo.

”Meidän on nyt unohdettava se teoria. Paiseruton saapuminen Välimerelle noin vuonna 541 ja sen tulo Englantiin ehkä jo hieman aiemmin saattaa merkitä sitä, että rutto on levinnyt Eurooppaan kahta erillistä mutta toisiinsa liittyvää reittiä”, professori Sarris painottaa.