Historian pahin tulivuorenpurkaus johti nälänhätiin ja ilmastokatastrofiin

Tambora, 1815

Indonesialaisen Sumbawan saaren riisinviljelijät olivat viiden päivän ajan tunteneet maan tärisevän ja seuranneet, kuinka laavavirtaukset syöksyivät alas Tambora-tulivuorelta.

Huhtikuun 10. päivänä 1815 paine kasvoi liian suureksi, ja tuolloin 4 300 metriä korkea tulivuorikartio räjähti.

Suurin tulivuorenpurkaus sitten muinaisajan täytti ilmakehän 175 kuutiokilometrillä tuhkaa ja hohkakiveä sekä 60 megatonnilla rikkihiukkasia. Sumbawalla kuoli välittömästi 10 000 ihmistä. Purkauksen jälkeen rikkihiukkaset levisivät suurimpaan osaan maapalloa, himmensivät auringonsäteitä ja aiheuttivat kolme vuotta kestäneen ilmastokaaoksen, jonka seurauksena sadot jäivät väliin ja ihmiset kärsivät nälkää.

Tulivuorenpurkauksen jälkiseuraukset – kuten koleraepidemia ja maailmanlaajuinen nälänhätä – maksoivat lopulta miljoona henkeä. Vaikutus oli niin voimakas, että historioitsijat kertovat vuonna 1816 Länsi-Euroopassa sataneen lunta keskellä kesää ja taivaalla näkyneen epätavallisen kellertäviä auringonlaskuja.

Laki, 1783

Kesäkuun 8. päivänä 1783 Laki-vuori repesi Klausturin taajaman pohjoispuolella Etelä-Islannissa. Laavaa syöksyi 24 kilometrin pituisesta halkeamasta ilmaan kuin suihkulähteestä.

Tulivuori pumppasi kahdeksan kuukautta ilmakehää täyteen kaasuja, jotka peittivät auringon jopa kaukana Islannista. Manner-Euroopassa kesän kuumuus tappoi sadon, ja talvella ihmiset paleltuivat kuoliaaksi – esimerkiksi maaliskuussa 1784 Tukholmassa mitattiin -33,7 celsiusastetta.

Myös afrikkalaiset saivat tuntea Lakin purkauksen vaikutukset, kun lämpötilan muutokset Sudanissa vähensivät vuotuisia monsuunisateita, mikä johti Niilin vedenpinnan alenemiseen.

Ilman ravitsevaa Niilin mutaa Egyptin pellot jäivät kesannolle, ja vuonna 1784 maata piinasi laaja nälänhätä. Lakin purkaus oli myös laukaiseva tekijä niille monille huonoille satovuosille, jotka saivat nälkäiset ranskalaiset rynnäköimään Bastillen linnoitukseen ja aloittamaan Ranskan vallankumouksen 14. heinäkuuta 1789.

Laacher See, 11.000 eaa

Bonnin lähellä Länsi-Saksassa sijaitseva luonnonkaunis Laacher Seen järvi on itse asiassa tulivuoren kraatteri.

Laacher See -tulivuori purkautui noin 13 000 vuotta sitten ja aiheutti Euroopan kivikauden suurimman ympäristökatastrofin. 35 kilometrin korkuinen tuhkapatsas pimensi taivaan viikoiksi ja levitti tuhkajälkiä maisemiin Pohjois-Italiasta Ruotsiin.

Kraatterin lähialueella tuhkakerros oli tutkijoiden mukaan jopa 50 metriä paksu. Kaikkien tietojen mukaan tulivuori tuhosi paikallisen Federmesser-kulttuurin, joka oli metsästänyt eläimiä jousilla ja nuolilla.

Eloonjääneet ihmisryhmät työnnettiin Euroopan reunoille ja eristettiin toisistaan, ja sukupolvien kuluessa opittuja käsityötaitoja unohtui. Arkeologi Felix Rieden mukaan muun muassa eteläisen Skandinavian bromme-kulttuuri unohti jousenvalmistuksen taidon.

Huaynaputina, 1600

Lampaat ja vaatteet kuuluivat omaisuuteen, jota Andien inkat uhrasivat säännöllisesti Huaynaputina-tulivuorelle. Mutta lahjojen antaminen loppui sen jälkeen, kun espanjalaiset asuttivat ja kristillistivät Perun 1500-luvulla – ja intiaanien myytin mukaan tämä johti tulivuoren purkautumiseen.

Purkaus alkoi 19. helmikuuta 1600 kello 17.00, ja kraatterin kaasupatsas nousi 35 kilometrin korkeuteen taivaalle. Läheiset kylät peittyivät tulikuumaan laavaan.

Ilmakehään levinnyt tulivuoren pöly johti kaikkialla maailmassa kylmempiin talviin, nälkään ja köyhyyteen. Seuraukset olivat niin vakavia, että ne tuntuivat niinkin kaukana kuin Venäjällä, jossa luonnonkatastrofi johti laajaa nälänhätään.

Krakatau, 1883

Verenpunainen, aaltoileva taivas hehkuu kasvojaan puristavan ja huutavan hahmon yllä.

Erään teorian mukaan norjalainen taidemaalari Edvard Munch sai inspiraation maailmankuuluun Huuto-maalaukseen kymmenen vuotta aiemmin, kun tulivuoren tuhka värjäsi maailman auringonlaskut punaisiksi.

Indonesiassa Jaavan ja Sumatran saarten välissä sijaitseva Krakatau-tulivuori räjähti 26.–27. elokuuta 1883. Räjähdys aiheutti yhden historian suurimmista pamauksista, joka kuului jopa 3 600 kilometrin päässä Australiassa sijaitsevaan Uluruun asti.

40 metriä korkeita tsunameja synnyttänyt paineaalto havaittiin ympäri maailmaa. Katastrofi tappoi välittömästi 36 000 ihmistä, ja 165 kylää katosi mereen.

Tuhkapilvet pimensivät taivaan päiväkausiksi, jolloin maapallon keskilämpötila laski puolella asteella, ja ihmiset Karibialta Norjaan ihmettelivät dramaattista väriloistoa iltataivaalla.

Thera, 1613 eaa

Kreikan Theran saarella eli nykyisellä Santorinilla purkautui pronssikaudella tulivuori.

Purkauksessa Thera räjähti useiksi kappaleiksi, Akrotirin pääkaupunki hautautui hohkakivikerroksen alle ja tuhkasade peitti naapurisaaret Anafin sekä Rodoksen.

Tutkijoiden mukaan Theran minolainen väestö oli saanut varoituksen maan järistyä aiemmin, ja he ehtivät paeta ennen purkausta.

Minolaisen sivilisaation pääsaarella Kreetalla kuitenkin jopa 80 prosenttia väestöstä menehtyi katastrofin jälkimainingeissa.

Eyjafjallajökull, 2010

Uutisten lukijat ympäri maailmaa harjoittelivat huhtikuun 14. päivänä 2010 ahkerasti islannin ääntämistä.

Eyjafjallajökull-tulivuori oli alkanut ruiskuttaa kymmenen kilometrin korkuista tuhkapatsasta jäätikön alla sijaitsevasta piilopaikastaan Lounais-Islannissa.

Maaliskuussa tapahtunut vähäinen purkaus oli jo ruokkinut spekulaatioita, mutta nyt oli puhjennut täysi paniikki – miten tulivuoren tuhkahiukkaset vaikuttaisivat lentokoneiden suihkumoottoreihin? Varotoimenpiteenä muun muassa Tanska, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta sulkivat ilmatilansa.

Tuhkapilven vuoksi satatuhatta lentoa peruttiin, ja ihmisiä jäi jumiin 314 lentokentälle.