Seksuaalista häirintää on esiintynyt jo kauan ennen kuin MeToo-liike toi päivänvaloon muun muassa elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin lukuisat seksuaalirikokset. Weinsteinin tavoin myös monet historian mahtimiehet, kuten Rooman pedofiilikeisari Tiberius, käyttivät hyväkseen heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevia.
Rikokset saivat useimmiten jatkua, koska tekijät kuuluivat yhteiskunnan eliittiin – ja jos heidät tuomittiinkin teoistaan, syynä ei useinkaan ollut halu saada uhrille oikeutta.
Sisältökatsaus
Elokuvatuottaja Darryl F. Zanuck (1902–1979)

Elokuvastudiolla tiedettiin hyvin, ettei Zanuck koskaan työskennellyt kello 16.00–16.30, sillä tuo aika oli varattu nuorille näyttelijättärille.
Elokuvantekijä vaati seksiä sohvalla
1950-luvun Hollywoodissa naisnäyttelijöiden ainoa tie haluttuihin elokuvarooleihin kävi usein vaikutusvaltaisen tuottaja Darryl F. Zanuckin sohvan kautta.
Zanuckin toimistolle elokuvayhtiö 20th Century Foxin tiloihin saapui pitkin viikkoa kaunottaria, jotka uskoivat tulevansa koe-esiintymiseen. Koe tarkoitti kuitenkin käytännössä suuseksin antamista Zanuckille hänen niin kutsutulla casting couchillaan eli ”roolitussohvallaan” – ja kieltäytyminen tarkoitti roolin menettämistä.
”Kaikki studiolla tiesivät iltapäivätapaamisista. Hän ei ollut vakavissaan kenenekään kanssa. Hänelle naiset olivat vain mukavia taukoja päivän aikana”, kirjailija Marlys Harris kirjotti Zanuckin elämäkerrassa.
Zanuckin ”studiohuorikseen” kutsumiin uhreihin lukeutuivat muun muassa Marilyn Monroe ja Jayne Mansfield. Vastahakoisesti suhtautuneista naisista Zanuck levitti juoruja – esimerkiksi näyttelijä Carole Landisin ura kaatui Zanuckin valheeseen, jonka mukaan hän oli työskennellyt prostituoituna. Zanuck kuoli 77-vuotiaana keuhkokuumeeseen vuonna 1979.
Keisari Tiberius (42 eaa.–37 jaa.)

66-vuotias keisari asui 11 vuotta huvilallaan Caprilla alastomien naisten ja nuorten poikien ympäröimänä.
Pedofiilikeisari piti seksiorjia
Roomassa oltiin totuttu juoruihin eliitin edesottamuksista, mutta keisari Tiberiuksen aikana skandaalit saivat aivan uuden ulottuvuuden. Vuonna 26 jaa. 66-vuotias Tiberius siirtyi Villa Jupiter -huvilalleen Caprin saarelle ja jätti hallinnolliset työt pretoriaanikaartin päällikölle Sejanukselle.
Huvila sijaitsi syrjässä noin 330 metriä korkean kallion laella, kaukana keisarin arvostelijoiden katseilta. Seinät oli koristeltu pornografisilla maalauksilla, ja palvelijoiden oli työskenneltävä alasti. Nuoret pojat, joita kutsuttiin ”tiukkapepuiksi” , harrastivat ryhmäseksiä keisarin ja hänen vieraidensa edessä. Poikalapset – ”pikkukalat” – oli opetettu uimaan altaassa keisarin jalkojen välistä ja näykkimään hänen sukuelimiään.
”Hänen rikolliset himonsa olivat häpeällisiä”, historioitsija Tacitus kirjoitti.
Jos poika rohkeni valittaa, hänen jalkansa murrettiin tai hänet heitettiin muurilta mereen. Rikokset loppuivat vasta vuonna 37, kun Tiberius kuoli huvilassaan, mahdollisesti perillisensä Caligulan määräyksestä.
Paavi Johannes XII (937–964)

Johannes XII:ta pidetään historian huonoimpana paavina.
Teinipaavi muutti Vatikaanin bordelliksi
Italialaisen ruhtinaan poika Octavianus nousi poliittisen vehkeilyn seurauksena paaviksi vuonna 955 vain 18-vuotiaana. Johannes XII:ksi nimetty nuori paavi muutti ensi töikseen Vatikaanin peliluolaksi ja henkilökohtaiseksi bordellikseen.
Paavi tunnettiin etenkin seksihaluistaan – hän saattoi ottaa haluamansa miehet ja naiset vaikka väkisin, jos nämä eivät antautuneet hänelle, usein vieläpä erityisen rienaavasti merkittävien pyhimysten kappeleissa tai kirkossa alttarin edessä.
Raiskausten lisäksi Johanneksen rikoksiin lukeutui myös insesti – Johanneksen huhuttiin aikanaan maanneen sekä sisarentyttärensä että kahden sisarensa. Paavin hännystelijöistä koostunut hovi ei puuttunut hänen toimintaansa, kunhan Johannes syyti heille kirkon maita ja arvonimiä.
Oltuaan virassaan yhdeksän vuotta Johannes XII kuoli harrastaessaan seksiä naimisissa olevan aatelisnaisen kanssa. Aikalaishistorioitsija Liutprand Cremonalaisen mukaan syynä oli joko halvaus – tai sitten naisen aviomies oli parin yllätettyään heittänyt raivoissaan paavin ikkunasta ulos.
Poliitikko Samuel Pepys (1633–1703)

Samuel Pepys ei saanut koskaan lapsia. Pepys kärsi koko ikänsä munuaiskivistä, jotka olivat mahdollisesti tehneet hänet steriiliksi.
Kourija kerskui teoillaan
1600-luvun Lontoossa laivastoministeriön arvostetulla virkamiehellä Samuel Pepysillä oli pimeä puolensa.
Pepys ei pystynyt hillitsemään itseään edes vaimonsa Elisabethin ollessa paikalla. Eräällä vaunuajelulla, Elisabethin istuessa häntä vastapäätä, Pepys vei vieressään istuneen naisen käden ”vehkeelleen”, kuten Pepys penistään kutsui, jotta vierustoveri voisi tyydyttää hänet.
”Huvittelun jälkeen tulimme lopulta kotiin ja kävimme illalliselle”, elostelija kirjoitti päiväkirjaansa.
Kotona Pepysin palvelijattarien oli alistuttava isäntänsä kähmittäväksi, sillä muuten vaarana oli työpaikan menettäminen.
”Leikin hänen rinnoillaan”, Pepys kirjoitti ylpeänä keittiöpiiastaan Nellistä vuonna 1667. Kun suhde paljastui rouva Pepysille, hän raivostui ja erotti Nellin.
Kun muut miehet pyysivät Pepysiltä palveluksia, hän vaati usein vastapalvelukseksi seksiä näiden vaimojen kanssa. Pepys kuvasi seksirikoksiaan avoimesti päiväkirjassaan, mutta hän käytti koodikieltä siltä varalta, että päiväkirja löydettäisiin hänen vielä eläessään. Koodi murrettiin ja päiväkirja julkaistiin 1800-luvulla.
Taidemaalari Agostino Tassi (1578–1644)

Artemisia Gentileschia pidettiin elinaikanaan outolintuna, mutta 1900-luvulla asiantuntijat ovat nostaneet hänet yhdeksi 1600-luvun edistyksellisimmistä taitelijoista.
Perhetuttu raiskasi ystävänsä tyttären
Naiset eivät olleet turvassa ahdistelijoilta omassa kodissaankaan. Vuonna 1611 tuolloin 17-vuotiaan Artemisia Gentileschin perheen tuttava, taitelija Agostino Tassi, tuli vierailemaan Gentileschien luona Roomassa. Artemisia oli yksin kotona, jolloin taiteilija käytti tilaisuutta hyväkseen ja raiskasi hänet.
Raiskauksen jälkeen Artemisian isä Orazio odotti Tassin naivan tyttärensä, jotta perhe ei joutuisi häpeään. Kun Tassi kieltäytyi, isä haastoi tämän oikeuteen. Artemisian kertomuksen luotettavuutta testattiin kiduttamalla häntä peukaloruuveilla. Hän pysyi lujana ja huusi:
”Se on totta! Se on totta! Se on totta!”
Oikeudenkäynti kesti seitsemän kuukautta. Artemisia kuvaili raiskausta oikeudessa seuraavasti:
”Hän heitti minut sängylle, painoi toisen kätensä rinnalleni ja piti toisella kädellään liinaa suuni päällä.”
Kävi ilmi, että Tassi oli saattanut myös tappaa vaimonsa ja raiskata kälynsä. Hänet tuomittiin lopulta kahdeksi vuodeksi vankeuteen, mutta koska hän oli paavi Paavali V:n lempimaalari, tuomio kumottiin ja Tassi vapautettiin.
Raiskauksen uhri maalasi vahvoja naisia
Artemisia Gentileschi loi sittemmin itse loistavan uran taitelijana. Hänen teoksissaan on vaikutteita aikalaismestareilta kuten Caravaggiolta, ja hän kuvasi niissä usein Raamatun vahvoja naisia.

Ahdistelijat saivat ansionsa mukaan
Gentileschin varhaisin tunnettu työ on kuvaus Raamatun Susannasta, joka joutui kahden miehen ahdistelemaksi. Kun hän torjui miesten lähentelyn, he syyttivät häntä aviorikoksesta tekaistuin perustein mutta saivat lopulta itse kuolemantuomion väärästä valasta.

Kenraali menetti päänsä
Kun assyrialaiset uhkasivat vallata Israelin, leski Judit pelasti maansa houkuttelemalla kenraali Holoferneen tapaamiseen, missä hän katkaisi palvelijansa kanssa tältä kaulan. Gentileschi maalasi aiheesta useita suosituimpiin töihinsä lukeutuvia teoksia.

Naisten voimin pää vadille
Kun Juudean kuningas Herodes halusi palkita Salomen tämän tanssista, Salome vaati saarnaaja Johannes Kastajan päätä. Gentileschin teoksessa Salome katsoo varmana päätä kohti, toisin kuin muiden taiteilijoiden teoksissa samasta aiheesta.
Lääkäri Ralph de Worgan (1200-luku)

Oikeuden asiakirjoista käy ilmi, että Ralph de Worganin ”nukutusjuoma” sisälsi muun muassa myrkkykoisoa eli belladonnaa.
Lääkäri huumasi ja raiskasi potilaansa
Huumaavien aineiden käyttö raiskaustarkoituksessa ei ole mikään uusi keksintö. Yksi esimerkki tästä on vuodelta 1292, kun nuori englantilaistyttö Isabella Plomet meni tapaamaan lääkäri Ralph de Worgania kipujen vuoksi.
De Worgan antoi tytölle itse tekemäänsä lääkejuomaa, jonka tämä myös luottavaisena joi. Pian Plomet menetti tajuntansa, jolloin De Worgan raiskasi hänet. Plomet ilmoitti tapauksesta viranomaisille, ja oikeudenkäynti alkoi vielä samana vuonna.
”Ralph antoi hänelle juotavaksi mikstuuraa, jota hän kutsui ’nukutusjuomaksi’. Tämän jälkeen hän makasi hänet vastoin hänen tahtoaan”, syytteessä todettiin.
Keskiajalla raiskaukset päätyivät harvoin oikeuteen, ja kyseinen oikeudenkäynti päättyi erittäin poikkeuksellisesti Plometin voittoon. Worgania ei kuitenkaan tuomittu raiskauksesta vaan lääkärikunnan maineen vahingoittamisesta mikstuuransa käytöllä. Korvauksena lääkärin oli maksettava potilaalleen sakko, joka vastasi yhden lehmän hintaa.
Muusikko Chuck Berry (1926–2017)

Chuck Berry tuomittiin vuonna 1959, kun 14-vuotias Janice Escalanti oli todistanut tämän harrastaneen hänen kanssaan seksiä neljätoista kertaa.
Rocklegenda saalisti nuoria tyttöjä
Chuck Berry tunnettiin jättihiteistään kuten Johnny B. Goode, ja hän muun muassa esiintyi Valkoisessa talossa Jimmy Carterille vuonna 1979. Muusikolla oli kuitenkin pimeä puolensa: hän oli kiinnostunut hyvin nuorista tytöistä.
Berry tuomittiin ensi kerran jo vuonna 1962, kun hän vei syytteen mukaan ”moraalittomin tarkoitusperin” 14-vuotiaan Janice Escalantin osavaltioiden rajojen yli ja raiskasi hänet. Muusikko tuomittiin viidentuhannen dollarin sakkoihin ja puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.
Miehen musiikiura lähti tämän jälkeen uuteen nousuun, mutta vuonna 1990 Berry joutui jälleen oikeuteen. Hänen ravintolansa Southern Airin naispuoliset työntekijät syyttivät muusikkoa valvontakameroiden asennuttamisesta vessoihin. Kotietsinnöissä Berryn talosta löydettiin kasoittain salaisia nauhoitteita naisista ja alaikäisistä tytöistä vessassa. Berry käytti yli miljoona dollaria asianajajiin ja sai tehtyä sopimuksen syyttäjän kanssa. Salakuvaussyytteistä luovuttiin, kun Berry hyväksyi niiden sijaan tuomion marihuanan hallussapidosta.
Pappi Pierre Clergue (noin 1320)

Pappi Pierre Clerque väitti ranskalaisen Montailloun naisille, että mikäli he eivät antautuneet hänelle, se todisti heidät olevan kerettiläisiä.
Seksihirviö terrorisoi maalaiskylää
Pappi Pierre Clerque käytti vuosikymmeniä hyväkseen naisia ja tyttöjä Ranskassa Montailloun kylässä. Jos naiset eivät antautuneet papille, hän vaiensi heidät syyttämällä heitä kerettiläisyydestä. Kun 21-vuotias viljelijän vaimo Grazide Rives joutui vuonna inkvisition kuulusteltavaksi, hän paljasti, mitä kylässä tapahtui.
”Pappi tuli äitini taloon tämän ollessa elonkorjuussa. Hän painosti minua sanoen:
’Anna minun tuntea sinut lihallisesti’. Olin 14- tai 15-vuotias ja neitsyt... hän vei neitsyyteni ladossa”, Rives kertoi järkyttyneille kuulustelijoille.
Rivesin äiti tai myöhemmin hänen aviomiehensä eivät rohjenneet nousta kirkonmiestä vastaan
”Papin kanssa se käy. Mutta ei kenenkään muun miehen!” aviomies oli todennut.
Pappi puolusteli tekojaan toteamalla, että ”lihallinen kanssakäyminen on aina väärin, myös avioparien kesken. Ja kun kaikki on kiellettyä, kaikki on sallittua.”
Pappi päätyi kuitenkin vankilaan ja kuoli pian sairauteen karussa sellissään.