Vuoden 2022 sanan historia: ”Gaslighting” on peräisin jännitysnäytelmästä
”Se, mitä näette ja luette, ei ole oikea totuus”, sanoi Donald Trump vuonna 2018. Sanoihin tiivistyy se, mitä ilmaus ”gaslighting” tarkoittaa: ihmisten psyykkistä manipulointia. Sana juontuu vuonna 1938 Lontoossa ensi-iltansa saaneesta jännitysnäytelmästä.
Vuonna 1940 sai ensi-iltansa elokuva nimeltä ”Gaslight". Valkokankaalla nähty manipulointi herätti katsojissa epämukavia tunteita.
Lontoon Richmond Theatren plyysipenkeillä istuva ensi-iltayleisö alkoi vähitellen tuntea olonsa epämukavaksi esiripun noustua 5. joulukuuta 1938 näytelmässä Gas Light (”Kaasuvalo”).
Katsojat seurasivat henkeään pidätellen, kuinka aviomies manipuloi lavalla vaimoaan ja yritti saada tämän uskomaan, että tämä oli mielenvikainen eikä siksi voinut luottaa omiin aistihavaintoihinsa.
Brittiläisen Patrick Hamiltonin kirjoittamaa näytelmää esitettiin kuusi kuukautta. Se oli niin suosittu, että peräti kaksi elokuvayhtiötä tuotti sen pohjalta elokuvan.
Vuonna 1941 ensi-iltansa sai näytelmän Broadway-versio Angel Street, josta tuli 1 295 näytöksellä yksi kaikkien aikojen pisimpään kuuluisalla Broadwayn teatterikadulla esitetyistä näytelmistä.
Gas Lightin vaikutus ulottuu kuitenkin paljon näyttämöitä ja valkokankaita laajemmalle. Siinä kuvattu hienovarainen ja pahantahtoinen manipulointitekniikka iski yleisöön kuin paljaaseen hermoon, ja sen nimestä tuli vähitellen synonyymi salavihkaiselle manipuloinnille niin politiikassa kuin yksityiselämässä.
Yleisö tungeksi kokemaan ahdistavaa manipulointia Gas Light -näytelmään vuonna 1938.
Vaimo kokee kummia
Näytelmän juoni on aika suoraviivainen. Sen keskiössä ovat Jack ja Bella Manningham, päällisin puolin onnellinen keskiluokkainen aviopari. Sitten Jack alkaa yhtäkkiä kadota ilman selityksiä toistuvasti kotoa tuntikausiksi.
Katoamiset huolestuttavat Bellaa, eikä asiaa helpota se, että Jackin poissa ollessa tapahtuu kummia: esimerkiksi heidän yläpuolellaan olevasta tyhjästä asunnosta kuuluu askelia ja kaasuvalo syttyy itsestään.
Oudot tapahtumat käynnistyvät aina siitä, että kaasuvalo alkaa lepattaa. Kun Bella kertoo kokemuksistaan Jackille, Jack selittää, että Bellan mielenterveys horjuu ja se saa Bellan näkemään ja kuulemaan olemattomia.
Bella saa kuitenkin apua poliisilta, ja lopulta paljastuu, että outojen tapahtumien taustalla onkin viekas Jack, joka yrittää saada Bellan vakuuttumaan, että tämä on mielenvikainen, keplotellakseen itselleen tämän suuren perinnön.
Vuonna 1940 ensi-iltansa saaneen Gaslight-elokuvan myötä tarina levisi yleiseen tietoisuuteen, ja moni tunnisti joutuneensa vastaavan manipuloinnin kohteeksi.
Sanomalehti Miami News kertoi syyskuussa 1948, että kuluneina viikkoina rekisteröidyissä avioerohakemuksissa oli vaikutteita ”paraikaa nähtävistä psykiatrisia aiheita käsittelevistä elokuvista, etenkin sellaisista, joissa mies yrittää vakuuttaa vaimonsa siitä, että tämä on hullu”.
Lehden mukaan monissa hakemuksissa syytettiin aviomiestä yrityksistä saada vaimonsa pelkäämään henkisen tasapainonsa horjuvan, ja yhdessä hakemuksessa käytettiin nimenomaan ilmaisua ”Gaslight-kohtelu”.
Ilmaisu yleistyi 1950-luvulla Yhdysvalloissa oikeusasiakirjoista arkiseen kielenkäyttöön. Esimerkiksi eräässä The Burns and Allen Show -komediasarjan jaksossa yksi päähenkilöistä kehottaa toista pyrkimään päämääräänsä ”gaslight-käsittelyn” avulla.
”Gaslighting” nousi vuoden sanaksi esimerkiksi ”oligarkin” ohi.
”Gaslighting” oli vuoden 2022 sana
Yhdysvaltalainen sanakirjakustantamo Merriam-Webster valitsi tapansa mukaan vuoden sanan myös vuonna 2022. Voittajasta ei ollut epäilystäkään: parhaiten ajan henkeä kuvasi gaslighting.
Yhdysvaltalainen sanakirjakustantaja Merriam-Webster valitsee vuosittain vuoden sanan, joka on noussut näkyvimmin esiin julkisessa keskustelussa.
Aiempia vuoden sanoja ovat olleet esimerkiksi ”blogi”, ”feminismi” ja ”pandemia”.
Vuoden 2022 sana oli ”gaslighting”. Sitä koskevien hakujen määrä sanakirjan sivustossa nousi peräti 1 740 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
”Tällä misinformaation – ’valeuutisten ’, salaliittoteorioiden, Twitter-trollien ja syväväärennösten – aikakaudella ’gaslighting’ on noussut aikamme sanaksi”, valintaa perusteltiin. Muita sanaehdokkaita olivat ”oligarkki”, ”omikron” ja ”LGBTQIA”.
Verbi to gaslight nousi 1960-luvulla ammattikirjallisuuteen. Kanadalais-yhdysvaltalaisen antropologin Anthony F. C. Wallacen vuonna 1961 julkaisemassa kirjassa Culture and Personality se esiteltiin merkityksessä manipuloida terve ihminen psykoosiin ”uskottelemalla hänelle, että hänen toimintansa on oire vakavasta mielenhäiriöstä”.
Ajan mittaan sanaa alettiin käyttää yleisesti ihmisen psykologisesta manipuloinnista ja kaltoinkohtelusta.
Clinton manipuloi vastustajaansa
Vuonna 1995 ”gaslighting” teki ensiesiintymisensä politiikan saralla, kun The New York Times -lehden kolumnisti Maureen Dowd käytti sitä kuvaillessaan presidentti Bill Clintonin toimintaa arkkivihollistaan, republikaanien temperamenttista edustajainhuoneen puhemiestä Newt Gingrichiä kohtaan.
Dowdin mukaan Clinton yritti hienovaraisin provokaatioin saada Gingrichin menettämään malttinsa ja vaikuttamaan epävakaalta.
Lehden mukaan monissa hakemuksissa syytettiin aviomiestä yrityksistä horjuttaa vaimonsa henkistä tasapainoa.
Ilmaus teki lopullisen läpimurtonsa Donald Trumpin asetuttua ehdolle Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 2016. Trump haastoi yhdysvaltalaisten käsitykset todellisuudesta niin ehdokkaana kuin sittemmin presidenttinä.
Esimerkiksi vuonna 2016 hän kiisti tiukasti tehneensä pilkkaa The New York Times -lehden vammaisesta toimittajasta Serge F. Kovaleskista. ”En ikinä tekisi mitään sellaista”, Trump vakuutti loukkaantuneena – vaikka tallenne tapauksesta oli vapaasti kaikkien nähtävänä esimerkiksi videopalvelu YouTubessa.
”Donald Trump ’gaslightaa’ Amerikkaa”, totesi aikakauslehti Teen Vogue.
Kaksi vuotta myöhemmin Trump jatkoi samalla linjalla. ”Se, mitä näette ja luette, ei ole oikea totuus”, Trump julisti veteraaneille – virke voisi olla suoraan Gas Light -näytelmän keskushahmolta Jack Manninghamilta.
Vaikka Trump ei enää ole presidentti, sana on yhä relevantti. Vastustajan todellisuudentajun haastaminen on tehokas tekniikka, ja tekoälyn tuottaessa yhä enemmän valheellisia valokuvia ja videoita gaslighting-ilmiö on ajankohtaisempi kuin koskaan ennen.