Tupakka yhdistettiin terveelliseen elämään

Kun tupakka tuli Eurooppaan 1500-luvulla, sitä käytettiin aluksi lääkkeenä. Aina 1950-luvulle asti lääkäritkin mainostivat tupakkaa. Tupakkateollisuus onnistui markkinoinnissaan yhdistämään tupakoinnin reippaaseen ulkoilmaelämään, vapauteen ja urheilullisuuteen.

Kun tupakka tuli Eurooppaan 1500-luvulla, sitä käytettiin aluksi lääkkeenä. Aina 1950-luvulle asti lääkäritkin mainostivat tupakkaa. Tupakkateollisuus onnistui markkinoinnissaan yhdistämään tupakoinnin reippaaseen ulkoilmaelämään, vapauteen ja urheilullisuuteen.

Bridgeman

Tupakasta lääkettä keuhkovaivoihin

Etelä- ja Pohjois-Amerikan intiaanit pitivät tupakkaa pyhänä kasvina ja käyttivät sitä lääkkeenä. Pohjois-Amerikassa tupakkaa poltettiin uskonnollisissa rituaaleissa.

1500-luvun alussa tutkimusmatkailijat toivat tupakan Eurooppaan. Jotkut merimiehet olivat omaksuneet tavan polttaa tai pureskella tupakkaa, mutta yleisesti tupakkaa ei pidetty nautintoaineena.

Tupakkaa käytettiin aluksi lääkkeenä, ja lääkärit määräsivät sitä moniin sairauksiin. Tupakasta valmistettua salvaa käytettiin haavavoiteena.

Tupakanpolttoa määrättiin sydämen, pään, maksan, virtsarakon ja keuhkojen vaivoihin, kroonisen yskään, korvien huminaan, lihavuuteen ja käsien vapinaan. Lisäksi tupakkaa käytettiin peräruiskeina suolisto-ongelmien hoitoon.

Alaluokat kartuttivat valtion kassaa

1600-luvulla Pohjois- ja Etelä-Amerikassa käyneet merimiehet ja seikkailijat polttivat usein piippua, ja tapa levisi armeijaan ja laivastoon.

1700-luvulle tultaessa niin piipun kuin savukkeidenkin poltto oli levinnyt laajalti myös muualle alempien sosiaaliluokkien miesten keskuuteen.

Vain miehet tupakoivat, ja tupakointi liittyi usein myös pojan siirtymiseen miesten maailmaan. Nuorelle merikadetille tai kisällille saatettiinkin tarjota tupakkaa ikään kuin siirtymäriittinä. Miehet kävivät kapakoissa juopottelemassa, pelaamassa ja tupakoimassa.

Paremmissa piireissä tupakointia pidettiin usein synnillisenä ja epäesteettisenä. Monet hallitsijat pitivät tupakkaa terveydelle haitallisena ja pyrkivät kieltämään sen kokonaan.

Kielloista luovuttiin nopeasti, kun monarkit ymmärsivät alkaa verottaa tupakkaa ja alkoivat nauttia mahtavista verotuloista.

Naisten vapautuminen vaati paljon tupakkaa

1600- ja 1700-luvuilla oli varsin tavallista, että hienot naiset nuuskasivat tupakkaa. Tapa levisi myös muihin yhteiskuntaluokkiin, mutta naisten julkinen tupakointi oli ennenkuulumaton ajatus.

1800-luvulla tupakoinnista tuli naisten oikeuksia ajavien älykkäiden ja hyväosaisten naisten, niin sanottujen sinisukkien, tavaramerkki.

He polttivat mielenosoituksellisesti piippua tai savukkeita julkisilla paikoilla. Pian muutkin itsenäisyyttään korostavat naiset ottivat sinisukista mallia.

Monet polttivat savukkeita, joiden rasiamyynti lisääntyi 1900-luvulle tultaessa. Naisten tupakointi yhdistettiin pian seksiin, flirttailuun ja synnilliseeen elämään. Vuonna 1928 tupakalle keksittiin uusi käyttötarkoitus: laihduttaminen.

Esimerkiksi Lucky Strike -savukkeiden mainoslauseessa kehotettiin tarttumaan Lucky-savukkeeseen makeisten sijaan, ja pian sen markkinaosuus kasvoi kuudesta kolmeenkymmeneen prosenttiin

Vuonna 1978 markkinoille tulivat uranaisille suunnatut ohuet savukkeet: ”Olet päässyt pitkälle”, mainostekstissä leperrellään.

© Tobaccodocuments.org

Isänmaan ystäville maistui tupakka

Vuonna 1909 kymmenessä Yhdysvaltain osavaltiossa ei saanut myydä savukkeita ja 26 osavaltiossa tupakan myynti alaikäisille oli kielletty. Maailmansota muutti kaiken.

Tupakka oli sotilaiden ainoa ylellisyys ja yhtä tärkeää kuin ruoka. Kun runsaasti röyhyttelevät sotilaat kotiutettiin 1918, tupakasta tuli urheuden ja vapauden symboli ja tupakanvastustajia pidettiin epäisänmaallisina terveysterroristeina.

Vuonna 1954 markkinoille tuli filtterisavuke ja uudentyyppinen mainonta. Modernit toimistotyöläiset saattoivat nähdä itsensä kuvitelmissaan ”Marlboro-miehenä”.

Marlboron myynti nousi vuodessa 10 prosenttia, ja vuonna 1972 se oli maailman myydyin savukemerkki.

Tupakoiva isänmaanystävä muuttui 1950-luvulla vapaaksi lännenmieheksi.

© Granger Collection

Lääkärien suosikki

1900-luvun alussa monet lääkärit varoittivat tupakoinnin terveyshaitoista, mutta heitä ei kuunneltu. Jotkin savukevalmistajat jopa väittivät mainoksissaan, että heidän savukkeensa auttoivat pääsemään eroon tupakkayskästä, jonka kilpailijan merkki oli aiheuttanut.

Vuonna 1954 julkaistu yhdysvaltalaistutkimus kertoi, että 70 prosenttia maan lääkäreistä tupakoi, ja heistä useimmat Camel-savukkeita.

Camel luonnollisesti hyödynsi tietoa mainonnassa, ja pian lääkärin kuvalla varustetuissa mainoksissa todettiin, että Camel oli useimpien lääkärien suosikki.