Täältä pihasi kasvit ovat peräisin: Euroopan monikulttuuriset puutarhat
Jättimäisistä kuusista värikkäisiin alppiruusuihin ja hortensioihin – vuosisatoja jatkunut kasvien tuonti on jättänyt jälkensä Euroopan metsiin ja puutarhoihin. Lue lisää täältä.
Tuhannet Euroopassa kasvavat puut, pensaat ja kukat ovat peräisin kaukomailta. Esittelemme seuraavassa kasveja, joita eurooppalaiset kasvienkeräilijät ovat tuoneet tuliaisina eri puolilta maailmaa.
Sisältökatsaus
Pohjois-Amerikka
Ruusuherukka (Ribes sanguineum), tuotu Eurooppaan: 1826
Kasvienkeräilijä David Douglas toi tuliaisina kauniin koristepensaan, josta tuli Euroopassa erittäin suosittu.
Lännendouglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), tuotu Eurooppaan: 1827
Lännendouglaskuusi on yksi maailman korkeimmista puista. David Douglas toi sen Eurooppaan, jossa se kasvaa runsaslukuisena.
Alaskanvatukka (Rubus spectabilis), tuotu Eurooppaan: 1827
Pohjoisamerikkalainen alaskanvatukka on läheistä sukua vadelmalle, ja sitä kasvaa nykyään laajalti Pohjois-Euroopassa.
Garrya elliptica, tuotu Eurooppaan: 1828
Valkoisine riippuvine kukintoineen Garrya elliptica on yksi kauneimmista kasveista, joita David Douglas toi Kaliforniasta.
Etelä-Amerikka
Siroverenpisara (Fuchsia magellanica), tuotu Eurooppaan: 1788
Kasvitieteilijä Joseph Banks toi siroverenpisaran Eurooppaan, jossa siitä tuli erittäin suosittu.
Chilenhappomarja (Berberis darwinii), tuotu Eurooppaan: 1849
Tämän tiheän, keltaisena kukkivan pensaan toi Eurooppaan kasvitieteilijä William Lobb.
Liekkiköynnöskrassi (Tropaeolum speciosum), tuotu Eurooppaan: 1845
William Lobb toi liekkiköynnöskrassin Chilestä ja lahjoitti sen kuningatar Viktorialle.
Chilenloimunokka (Embothrium coccineum), tuotu Eurooppaan: 1846
Punakukkainen chilenloimunokka nousi suursuosioon etenkin Englannissa.
Afrikka
Helokolibrikukka (Strelitzia reginae), tuotu Eurooppaan: 1773
Kasvitieteilijä Francis Masson toi nykyään moni koteja koristavan helokolibrikukan eteläisestä Afrikasta.
Aitoamaryllis (Amaryllis belladonna), tuotu Eurooppaan: 1774
Tuoksuva lilja hurmasi englantilaiset. Se kestää kuitenkin huonosti pakkasta.
Valkohuonevehka (Zantedeschia aethiopica), tuotu Eurooppaan: 1796
Francis Masson toi valkohuonevehkan eli valkokallan Etelä-Afrikasta, ja siitä tuli Euroopassa yleinen huonekasvi.
Kuningasprotea (Protea cynaroides), tuotu Eurooppaan: 1774
Komeasti kukkivasta kuningasproteasta tuli niin haluttu koristekasvi, että se on nykyään kotiseuduillaan uhanalainen.
Aasia
Riippaonnenpensas (Forsythia suspensa var. fortunei), tuotu Eurooppaan: 1860
Kasvitieteilijä Robert Fortune toi Kiinasta useita onnenpensaita, jotka saavuttivat Euroopassa suuren suosion.
Nuokkupensaspioni (Paeonia delavayi), tuotu Eurooppaan: 1787
Suurikukkainen nuokkupensaspioni yleistyi nopeasti Euroopan pihoissa ja puutarhoissa.
Sinooperialppiruusu (Rhododendron cinnabarinum), tuotu Eurooppaan: 1849
Alppiruusuista tuli Euroopassa statussymboleita. Se päti myös cinnabarinum-lajikkeeseen, jonka kasvienkeräilijä Joseph Hooker löysi Himalajan rinteiltä.
Jalohortensia (Hydrangea macrophylla), tuotu Eurooppaan: 1788
Suurikukkaisesta aasialaisesta jalohortensiasta tuli yksi eurooppalaisten kestosuosikeista.
Oseania
Tähkälilja (Phormium tenax), tuotu Eurooppaan: 1789
Kotiseuduillaan tähkäliljan kuiduista tehtiin vaatteita, mutta Euroopassa siitä tuli koristekasvi.
Tulilamppuharja (Callistemon citrinus), tuotu Eurooppaan: 1789
Joseph Banks toi Australiasta tulilamppuharjan, joka koristaa nykyään monia eurooppalaisia puutarhoja.
Ruusumyrtti (Leptospermum scoparium), tuotu Eurooppaan: 1771
Joseph Banksin Australiasta tuomasta ruusumyrtistä eli manukasta tuli oitis suosittu.
Banksia integrifolia, tuotu Eurooppaan: 1788
Kauniskukkainen australialainen banksiapuu kasvaa Euroopassa yleensä ruukuissa.
