Täältä pihasi kasvit ovat peräisin: Euroopan monikulttuuriset puutarhat

Jättimäisistä kuusista värikkäisiin alppiruusuihin ja hortensioihin – vuosisatoja jatkunut kasvien tuonti on jättänyt jälkensä Euroopan metsiin ja puutarhoihin. Lue lisää täältä.

Kasvien keräilijät maailmankartta.
© Bridgeman & Biodiversity Heritage Library, BHL

Tuhannet Euroopassa kasvavat puut, pensaat ja kukat ovat peräisin kaukomailta. Esittelemme seuraavassa kasveja, joita eurooppalaiset kasvienkeräilijät ovat tuoneet tuliaisina eri puolilta maailmaa.

Pohjois-Amerikka

Ruusuherukka (Ribes sanguineum), tuotu Eurooppaan: 1826

Kasvienkeräilijä David Douglas toi tuliaisina kauniin koristepensaan, josta tuli Euroopassa erittäin suosittu.

Ruusuherukka on kotoisin Pohjois-Amerikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Lännendouglaskuusi (Pseudotsuga menziesii), tuotu Eurooppaan: 1827

Lännendouglaskuusi on yksi maailman korkeimmista puista. David Douglas toi sen Eurooppaan, jossa se kasvaa runsaslukuisena.

Lännendouglaskuusi on lähtöisin Pohjois-Amerikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Alaskanvatukka (Rubus spectabilis), tuotu Eurooppaan: 1827

Pohjoisamerikkalainen alaskanvatukka on läheistä sukua vadelmalle, ja sitä kasvaa nykyään laajalti Pohjois-Euroopassa.

Alaskanvatukka on alun perin Pohjois-Amerikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Garrya elliptica, tuotu Eurooppaan: 1828

Valkoisine riippuvine kukintoineen Garrya elliptica on yksi kauneimmista kasveista, joita David Douglas toi Kaliforniasta.

Garrya elliptica on lähtöisin Pohjois-Amerikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Etelä-Amerikka

Siroverenpisara (Fuchsia magellanica), tuotu Eurooppaan: 1788

Kasvitieteilijä Joseph Banks toi siroverenpisaran Eurooppaan, jossa siitä tuli erittäin suosittu.

Siroverenpisara on kotoisin Etelä-Amerikasta.
© Florilegus/Bridgeman Images

Chilenhappomarja (Berberis darwinii), tuotu Eurooppaan: 1849

Tämän tiheän, keltaisena kukkivan pensaan toi Eurooppaan kasvitieteilijä William Lobb.

Chilenhappomarja on kotoisin Etelä-Amerikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Liekkiköynnöskrassi (Tropaeolum speciosum), tuotu Eurooppaan: 1845

William Lobb toi liekkiköynnöskrassin Chilestä ja lahjoitti sen kuningatar Viktorialle.

Liekkiköynnöskrassi on peräisin Etelä-Amerikasta.
© Swallowtail Garden Seeds

Chilenloimunokka (Embothrium coccineum), tuotu Eurooppaan: 1846

Punakukkainen chilenloimunokka nousi suursuosioon etenkin Englannissa.

Chilenloimunokka on alun perin kotoisin Etelä-Amerikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Afrikka

Helokolibrikukka (Strelitzia reginae), tuotu Eurooppaan: 1773

Kasvitieteilijä Francis Masson toi nykyään moni koteja koristavan helokolibrikukan eteläisestä Afrikasta.

Helokolibrikukka on kotoisin Afrikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Aitoamaryllis (Amaryllis belladonna), tuotu Eurooppaan: 1774

Tuoksuva lilja hurmasi englantilaiset. Se kestää kuitenkin huonosti pakkasta.

Aitoamaryllis on lähtöisin Afrikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Valkohuonevehka (Zantedeschia aethiopica), tuotu Eurooppaan: 1796

Francis Masson toi valkohuonevehkan eli valkokallan Etelä-Afrikasta, ja siitä tuli Euroopassa yleinen huonekasvi.

Valkohuonevehka on peräisin Afrikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Kuningasprotea (Protea cynaroides), tuotu Eurooppaan: 1774

Komeasti kukkivasta kuningasproteasta tuli niin haluttu koristekasvi, että se on nykyään kotiseuduillaan uhanalainen.

Kuningasprotea on kotoisin Afrikasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Aasia

Riippaonnenpensas (Forsythia suspensa var. fortunei), tuotu Eurooppaan: 1860

Kasvitieteilijä Robert Fortune toi Kiinasta useita onnenpensaita, jotka saavuttivat Euroopassa suuren suosion.

Riippaonnenpensas on lähtöisin Aasiasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Nuokkupensaspioni (Paeonia delavayi), tuotu Eurooppaan: 1787

Suurikukkainen nuokkupensaspioni yleistyi nopeasti Euroopan pihoissa ja puutarhoissa.

Nuokkupensaspioni tulee Aasiasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Sinooperialppiruusu (Rhododendron cinnabarinum), tuotu Eurooppaan: 1849

Alppiruusuista tuli Euroopassa statussymboleita. Se päti myös cinnabarinum-lajikkeeseen, jonka kasvienkeräilijä Joseph Hooker löysi Himalajan rinteiltä.

Sinooperialppiruusu on peräisin Aasiasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Jalohortensia (Hydrangea macrophylla), tuotu Eurooppaan: 1788

Suurikukkaisesta aasialaisesta jalohortensiasta tuli yksi eurooppalaisten kestosuosikeista.

Jalohortensia on kotoisin Aasiasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Oseania

Tähkälilja (Phormium tenax), tuotu Eurooppaan: 1789

Kotiseuduillaan tähkäliljan kuiduista tehtiin vaatteita, mutta Euroopassa siitä tuli koristekasvi.

Tähkälilja on peräisin Uudesta-Seelannista.
© Florilegius/Bridgeman Images

Tulilamppuharja (Callistemon citrinus), tuotu Eurooppaan: 1789

Joseph Banks toi Australiasta tulilamppuharjan, joka koristaa nykyään monia eurooppalaisia puutarhoja.

Tulilamppuharja on peräisin Oseaniasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Ruusumyrtti (Leptospermum scoparium), tuotu Eurooppaan: 1771

Joseph Banksin Australiasta tuomasta ruusumyrtistä eli manukasta tuli oitis suosittu.

Ruusumyrtti on kotoisin Oseaniasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL

Banksia integrifolia, tuotu Eurooppaan: 1788

Kauniskukkainen australialainen banksiapuu kasvaa Euroopassa yleensä ruukuissa.

Banksia integrifolia on lähtöisin Oseaniasta.
© Biodiversity Heritage Library, BHL