Shutterstock

Nyt tiedetään, milloin kissasta tuli ihmisen toiseksi paras ystävä

Maanviljely saattoi kissat ja ihmiset yhteen kivikaudella, osoittaa yhdysvaltalainen tutkimus. Tutkijoiden mukaan kissa ei kuitenkaan ole täysin kesyyntynyt.

Pitkään on tiedetty, että koira kesyyntyi noin 20 000–40 000 vuotta sitten Siperiassa, mutta ihmisen toiseksi parhaan ystävän, kissan, kesyyntymisen ajankohdasta ei ole ollut varmuutta.

Nyt geenitutkijoiden kansainvälinen ryhmä uskoo löytäneensä vastauksen. Kissojen omistajille ei varmaan tule yllätyksenä, että kissan kesyttäminen kesti pidempään kuin koiran.

Tutkimuksessa analysoitiin kissojen dna:n geneettisiä markkereita ja tultiin siihen tulokseen, että kissa kesytettiin noin 12 000 vuotta sitten Lähi-idässä.

Kesykissoista etsittiin mutaatioita

Markkereita tutkimalla selvitettiin, milloin kissoissa alkoi kehittyä geneettisiä muutoksia, jotka voivat johtua siitä, että kissa oli kesytetty joko kokonaan tai osittain.

1000-luvun eaa. Egyptissä kissoja pidettiin pyhinä. Kuolleita kissoja muumioitiin ja haudattiin kissojen hautausmaalle.

© Paul Hudson

Tutkijoiden mukaan kissoja veti puoleen neoliittisen kauden maanviljelys, jossa pelloilla vilisi hiiriä. Kissojen määrän lisääntyessä hiirien ja muiden jyrsijöiden määrä väheni, minkä seurauksena kivikauden viljelijät saivat enemmän satoa.

12 000 vuoden rinnakkaiselosta huolimatta kissat eivät ole vielä täysin kesyyntyneitä:

”Kissojen luonne ei ole muuttunut kesytysprosessissa siinä määrin kuin koirien ja muiden kotieläinten. Jos kissa päästetään takaisin luontoon, se pystyy edelleen säilymään hengissä jyrsijöitä metsästämällä”, perustelee tohtori Leslie A. Lyons Kalifornian yliopistosta.