Muinaishauta vahvistaa: koira on aina ollut ihmisen paras ystävä
8 000 vuotta vanha hauta osoittaa, että ihminen piti jo kivikaudella koiraa parhaana ystävänään.
Kivikauden ihminen käytti koiraa hyötyeläimenä mutta käsitti koirat myös osaksi ihmislaumaa.
Jo kivikaudella koirat saivat kunnon hautajaiset ja ne söivät samaa ruokaa kuin omistajansa.
Tämän paljastaa kanadalaisen Albertan yliopiston tutkima 8 000 vuotta vanha hauta.
Hautapaikka sijaitsi Siperiassa Baikaljärven lähistöllä, ja sinne oli haudattu sekä koiria että ihmisiä 5 000–8 000 vuotta sitten.
Omistajat kohtelivat koiriaan kuin ihmisiä
Haudat ovat yksi varhaisimmista todisteista siitä, että ihmiset jo esihistoriallisina aikoina pitivät koiria kotieläimenä.
Vielä merkittävämpää uudessa löydössä on se, että se todistaa, että "koiria kohdeltiin aivan samoin kuin ihmisiä – myös kuolleina". Näin toteaa koiran luurangot tutkinut arkeologi Robert Losey.
Koirien haudat koristeltiin
Kaivausten aikana arkeologit kiinnittivät huomiota siihen, että koirat oli aseteltu hautaan huolellisesti. Osalla oli koristeellinen kaulapanta, ja toisten viereen oli laskettu kauniita esineitä, kuten lusikoita.
Yhteen haudoista oli haudattu mies kahden koiransa kanssa – koirat oli asetettu vainajan eri puolille.
Loseyn mukaan huolellinen hautaus kuvastaa omistajien näkemystä siitä, että myös koirilla oli henki tai sielu ja kuoleman jälkeistä elämää.
Ihmisravinto oli koirien ruokaa
Koiria ei kohdeltu ihmismäisesti vain niiden kuoleman jälkeen. Hautapaikka osoittaa, että koirat saivat syödä ruokaa, jota ihmiset metsästivät tai muuten pyydystivät.
Tämä seikka selvisi, kun koirien luista tehtiin kemiallisia analyysejä.
Analyysit paljastivat, että nelijalkaiset ystävät söivät esimerkiksi lihaa ja kalaa aivan kuin niiden esihistorialliset omistajatkin.
Losey aikoo seuraavaksi tutkia hautapaikkaa lähemmin löytääkseen lisävalaistusta ihmisten ja koirien suhteesta.