Miksi koputetaan puuta?
Moni koputtaa maalaamatonta puuta kiitellessään onneaan tai kehuttuaan hyvää terveyttään.
Puuta koputtamalla pyritään välttämään kohtalon ylimielisyydestä langettama rangaistus.
Monet muinaiset kansat, esimerkiksi keltit, uskoivat, että puissa asui henkiä ja että puuta koputtamalla voi kutsua henkiä apuun.
Tavasta elää eri versioita Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Ennen vanhaan uskottiin, että puissa asui henkiä, kuten keijukaisia tai dryadeja.
Miksi irronnut hammas pannaan tyynyn alle?
Hammaskeiju-uskomus perustuu sekin vanhaan taikauskoon, jonka tarkkaa alkuperää ei kuitenkaan tiedetä.
Kun lapsen maitohammas uhrattiin hiirelle, uudesta hampaasta tuli yhtä vahva kuin hiirellä.
1900-luvun alussa Yhdysvalloissa tarinan hiiri vaihtui keijukaiseksi.
Kun lapsi pani irronneen hampaan yöksi tyynynsä alle, hammaskeiju vei sen yöllä ja jätti tilalle lahjan.
Miksi tähdenlennon aikana toivotaan?
Kreikkalainen tähtitieteilijä Ptolemaios synnytti uskomuksen, jonka mukaan tähdenlennon aikana toivottu toive voi toteutua.
Hän kirjoitti noin vuonna 150, että tähdenlento syntyi, kun jumalat tarkkailivat taivaasta ihmisiä maan päällä.
Niinpä oli otollista rukoilla, kun näki tähdenlennon, sillä juuri silloin jumalat olivat erityisen valppaina.
Ptolemaios uskoi, että Jumalat tarkkailivat maata tähdenlennon aikana.
Miksi mustia kissoja karsastetaan?
Muinaiset egyptiläiset pitivät kissoja jumalallisina olentoina ja rukoilivat kissanpäistä jumalatarta Bastetia.
Myös viikingit arvostivat kissoja, jotka heidän uskomuksensa mukaan muun muassa vetivät rakkauden jumalattaren Frejan vaunuja.
Kun kristinusko yleistyi Euroopassa varhaiskeskiajalla, suhtautuminen kissoihin muuttui.
Kristityt pelkäsivät kissaa, joka pystyi näkemään ja metsästämään pimeässä. He uskoivat kyvyn johtuvan siitä, että kissa oli liitossa paholaisen ja noitien kanssa.
Erityisesti pimeään yhdistettyjä mustia kissoja pidettiin huonon onnen tuojina, etenkin, jos ne ylittivät tien.
Pelko oli niin vahva, että pelkkä mustan kissan omistaminen tai ruokkiminen saattoi johtaa vankilatuomioon tai teloitukseen.
Tuhannet kissat menettävät edelleen henkensä Euroopassa uskomuksen vuoksi.
Italialainen eläinsuojelujärjestö arvioi vuonna 2007, että maassa tapetaan vuosittain 60 000 mustaa kissaa.
Kristityt yhdistivät kissat noitiin.
Miksi katukiveyksen rakojen päälle ei saa astua?
Lapset hyppelehtivät usein katukiveyksellä yrittäen välttää astumasta kivien välisiin rakoihin.
Se saattaa juontua keskiaikaisesta uskomuksesta, jonka mukaan teiden, lattioiden ja seinien raot olivat aukkoja alamaailmaan ja niitä piti siksi välttää.
1800-luvun lopulla uskomus heräsi henkiin etenkin Britanniassa, jossa yleistyi rasistinen lasten loru: ”Step on a crack and your mother’s baby will be black”
– ”Jos astut raon päälle, äitisi synnyttää mustan lapsen.”
Miksi ei saa kulkea tikkaiden ali?
Moni välttää kävelemästä tikkaiden alta, mikä on aivan järkevää, jos pelkää niiden kaatuvan päällensä. Usein kysymys on kuitenkin vanhasta ja sitkeästä taikauskosta.
Keskiajan Euroopassa kaikissa suurissa kaupungeissa oli hirsipuu, jossa rikolliset hirtettiin.
Tikkaat yhdistettiin hirsipuuhun, mikä synnytti pelkoa ja taikauskoa.
Hirttopaikka liittyi kuolemiseen ja kärsimyksiin, mikä oli omiaan synnyttämään taikauskoa.
Tikkaat olivat pahaenteiset jo siksi, että ne olivat pyövelin työväline.
Lisäksi ihmiset uskoivat kuoleman hengen majailevan tikkaiden ja hirsipuun väliin muodostuvassa kolmiossa, johon tuomittu hirtettiin.
Uskottiin, että tikkaiden alta kulkevaa kohtasi onnettomuus tai kuolema.
Toisen teorian mukaan tikkaiden alle muodostuva kolmio symboloi pyhää kolminaisuutta, Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä. Siitä kulkeva ihminen syyllistyi jumalanpilkkaan.
Miksi morsian käyttää huntua?
Moni morsian astelee nykyään alttarille valkoisessa hunnussa tietämättä, että tapa juontuu yli 2 000 vuotta vanhasta taikauskosta.
Muinaiset roomalaiset uskoivat, että pahat henget vaanivat vihkiparia.
Erityisesti morsian oli vaarassa, joten hänet puettiin peittävään huntuun – flammeum – henkien harhaan johtamiseksi.
Myöhemmin yleistyi tapa, jossa yhdenmukaisesti pukeutuneet morsiusneidot seuraavat morsianta.
Tarkoitus on ehkä ollut hämätä henkiä niin, että ne eivät tunnistaisi oikeaa morsianta.
Tapa kantaa morsian kynnyksen yli on myös peräisin roomalaisilta, jotka uskoivat, että kynnyksessä piili pahoja henkiä.
Jotta henget eivät pääsisi valtaamaan morsianta hänen jalkapohjiensa kautta, oli turvallisempaa kantaa hänet kynnyksen yli.
Antiikin aikana ja keskiajalla uskottiin, että pahat voimat vaanivat erityisesti morsianta.
Miksi etusormella ei saa osoitella?
Kun vanhemmat kieltävät lapsia osoittelemasta sormella, taustalla on noituuden pelko.
Keskiajalla uskottiin, että etusormi saattoi ohjata pahoja voimia henkilöön, johon sillä osoitettiin.
Kun noitahysteria velloi Euroopassa pahimmillaan, nainen voitiin pidättää vain siksi, että hän osoitti jotakuta etusormellaan.
Miksi suolan kaataminen tietää epäonnea?
Joidenkin historiantutkijoiden mukaan Juudas Iskariotia on syyttäminen siitä, että suolan kaatamisen uskotaan tuovan epäonnea.
Leonardo da Vincin maalauksessa Viimeinen ehtoollinen vuodelta 1498 Juudas on kaatanut suolan enteenä siitä, että hän pettää Jeesuksen.
1500-luvun jäljennöksessä Leonardon seinämaalauksesta suola on Juudaksen käsivarren vieressä. Juudas kaatoi suolan vahingossa.
Uskomus on luultavasti paljon vanhempi.
Suolaa pidettiin lähes maagisena aineena muun muassa siksi, että sillä pystyi säilömään lihaa, joten sitä ei saanut tuhlata.
Suola oli niin arvokasta, että esimerkiksi kreikkalaiset saattoivat ostaa sillä orjia.
Uskomuksen mukaan epäonnen voi välttää heittämällä suolaa vasemman olan yli.
Paholainen nimittäin vaanii juuri siellä, mutta kun hän saa suolaa silmiinsä, hän sokeutuu.
Miksi sanotaan ”Terveydeksi!”, kun joku aivastaa?
Monissa kulttuureissa on tapana reagoida aivastukseen tokaisemalla jotakin.
Esimerkiksi britit toivottavat siunausta, Bless you, ja saksalaiset terveyttä, Gesundheit, kuten suomalaisetkin: ”Terveydeksi”.
Tapa on vanha. Roomalaiset pitivät aivastusta sairauden tai lähestyvän kuoleman merkkinä ja sanoivat Absit omen! eli ”kumoutukoon enne!”
Kun paavi Pelagius II kuoli vuonna 590 Roomassa ruttoon kesken aivastuksen, ihmiset alkoivat yhdistää aivastelun ja ruton toisiinsa.
Pelagiuksen seuraaja, paavi Gregorius I, käski alaistensa rukoilla aivastelevien puolesta sanoilla ”Jumalan siunausta”.
Nykyään aivastusta pidetään lähinnä vain ikävänä merkkinä mahdollisesta vilustumisesta tai allergiasta.