Farkut kehitti Nevadassa asunut räätäli Jacob Davis. Hän alkoi 1870-luvulla ommella denimikankaasta housuja, joiden saumojen helposti kuluvat kohdat oli vahvistettu niiteillä.
Kaivosmiehet ja metsurit ihastuivat nopeasti kulutusta kestäviin työhousuihin.
Maalaukset kertovat denimin historiasta
Farkkukangas eli denimi on kuitenkin paljon vanhempi keksintö. Vuonna 2010 taidehistorioitsijat löysivät kolme maalausta vuodelta 1655.
Ne todistavat, että denimiä käytettiin Euroopassa jo 1600-luvulla. Maalaukset esittävät muun muassa denimiin pukeutunutta ompelijatarta ja kerjäläispoikaa.
Nimen alkuperä on epäselvä
Denimin alkuperästä ei ole varmuutta. Jotkut tutkijat uskovat, että sitä kudottiin ensimmäisenä Nîmesissä Ranskassa ja että nimi denim olisi lyhennys sanoista ”de Nîmes” eli ”Nîmesistä”.
Jotkut uskovat denimin syntyneen Italiassa Genovassa, jonka ranskalainen nimi Gênes olisi perustana farkkujen englanninkieliselle nimelle jeans. Jotkut taas uskovat denimin kehittyneen dungaree-kankaasta, jota britit alkoivat tuoda Intiasta Eurooppaan 1600-luvulla.
Farkku oli köyhien vaate
Paksu ja kestävä denimi oli jo 1600-luvulla suosittu vaatemateriaali Euroopan köyhien keskuudessa. Se oli edullista valmistaa ja kesti hyvin kovaakin käyttöä.
Osoita kuvaa hiirellä ja opi lisää denimistä
Rahamies otti kunnian
Farkkujen alkuperäisellä kehittäjällä räätäli Jacob Davisilla ei ollut varaa patentoida keksintöään.
Niinpä hän ehdotti vuonna 1872 kangaskauppias Levi Straussille, että he jakaisivat patentin, jos Strauss maksaisi patenttihakemuksen.
Strauss suostui ja avasi San Franciscoon räätälinliikkeen, jossa Davis ompeli ensimmäiset Levi’s-farkut.
