Färsaarilla on pyydetty valaita ja delfiinejä ilmeisesti siitä lähtien kun ihmiset asettuivat asumaan syrjäisille saarille. Arkeologien löytämien pallopäävalaiden luiden perusteella valaanliha on ollut tärkeä osa saarelaisten ravintoa 800-luvulta asti.
Ensimmäinen kirjallinen lähde, jossa mainitaan vuosittainen Grindadráp-valaanpyyntitapahtuma, on Färsaarten vanhin asiakirja, niin sanottu Lammaskirje vuodelta 1298. Siinä käsitellään Färsaarten sääntöjä ja lakeja ja myös säädetään valaanlihan jaosta jahdin jälkeen.
Arkeologisten löytöjen perusteella Färsaarilla on pyydetty valaita ainakin 1 200 vuotta.
Pyynti on Färsaarten perinne
Valaiden ja delfiinien pyynti on vuosisatoja tapahtunut niin, että färsaarelaiset ajavat lauman eläimiä lahteen. Siellä ne vedetään maalle ja tapetaan. Jahdin jälkeen liha ja rasva jaetaan saarelaisille, jotka ovat näin saaneet kaivattua täydennystä ruokavarastoihinsa pitkiksi talvikuukausiksi.
Perinne jatkuu edelleen Färsaarilla, ja monille saarelaisille jahti on tärkeä osa saarten kulttuuria ja ruokaperinnettä, jotka juontuvat kaukaa heidän esivanhempiensa ajoista. Viime vuosina monet eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoineet pyyntiperinnettä julmaksi ja tarpeettomaksi, mutta sen puolestapuhujat väittävät sen olevan ympäristöystävällistä eikä sen julmempaa kuin nautojen tai sikojen teurastus.
Vuosittain Färsaarilla pyydetään noin 800 pallopäävalasta.