Ihmisiä kapakassa

Milloin ulkonaliikkumiskieltoa on alettu käyttää?

Illan koittaessa keskiajan eurooppalaisten korvissa kumisi, sillä kuuluva kellojensoitto ilmoitti, että kaikkien oli mentävä kotiin ja sammutettava tuli kotiliedestä.

Illan koittaessa keskiajan eurooppalaisten korvissa kumisi, sillä kuuluva kellojensoitto ilmoitti, että kaikkien oli mentävä kotiin ja sammutettava tuli kotiliedestä.

National Gallery of Art

Ulkonaliikkumiskiellon juuret juontuvat ainakin keskiajalta asti, jolloin monissa Euroopan kaupungeissa soitettiin kelloja auringonlaskun jälkeen.

Kellojensoitolla muistutettiin kaupunkilaisia sammuttamaan tuli kodin tulisijasta ennen nukkumaanmenoa, jottei syttyisi tulipaloa. Useimmat talot olivat puisia, ja tulipalo voisi pahimmassa tapauksessa levitä nopeasti ja tuhota koko kaupungin.

Ajan mittaan kellojensoitosta tuli ikään kuin merkkisoitto siitä, että kaupunki sulkeutui ja asukkaiden oli aika mennä kotiin. Kaupungin kadut tyhjenivät, kun lapset lopettivat ulkoleikkinsä, kapakat lukitsivat ovensa ja ihmiset lähtivät kotiin.

Ihmisiä kapakassa

Kun kaupungin kellot soivat keskiajalla, ihmisten piti lähteä kapakoista kotiin.

© National Gallery of Art

Kielto oli hallintaväline

1700-luvulla viranomaiset alkoivat käyttää ulkonaliikkumiskieltoa hallintavälineenä. Monin paikoin Euroopassa ja Yhdysvalloissa tietyiltä ryhmiltä, kuten nuorilta, työläisiltä ja orjilta, kiellettiin oleskelu ulkona tietyn kellonlyömän jälkeen.

Monissa amerikkalaiskaupungeissa oli muun muassa ulkonaliikkumiskielto alle 16-vuotiaille, ja etenkään etelävaltioissa mustat eivät saaneet liikkua ulkona kello 22:n jälkeen.

Uudempana aikana ulkonaliikkumiskieltoa on sovellettu lähinnä kriisiaikoina. Itävallan hallitus päätti esimerkiksi marraskuussa 2021 julistaa ulkonaliikkumiskiellon rokottamattomille henkilöille koronaviruksen leviämisen estämiseksi.