Historiantutkijat eivät ole olleet täysin yksimielisiä siitä, milloin kissat saapuivat Pohjois-Amerikkaan.
Siitä ollaan kuitenkin melko varmoja, että kissoja tuli Uuteen maailmaan viimeistään 1600-luvun alussa, kun eurooppalaiset alkoivat perustaa siirtokuntia Pohjois-Amerikan itärannikolle.
Yleisimmän teorian mukaan jo Kristoffer Kolumbuksella oli laivoillaan mukana kissoja hänen purjehtiessaan Amerikan mantereelle 1400-luvulla. Näitä kissoja on mahdollisesti jäänyt Amerikkaan tutkimusmatkailijoiden lähdettyä takaisin kotimaahan.
Viime vuosina lisää kannatusta on kuitenkin saanut teoria, jonka mukaan kissan toivatkin Amerikkaan viikingit jo satoja vuosia aiemmin, kun he asettuivat joksikin aikaa Pohjois-Amerikkaan 1000-luvun tienoilla.
Tutkijat eivät ole tosin löytäneet tästä mitään arkeologisia todisteita.
Historioitsijat tietävät kuitenkin, että viikingeillä oli kissoja ja he kuljettivat niitä mukanaan laivamatkoillaan.
Arkeologisten löytöjen perusteella esimerkiksi Grönlantiin 900-luvun lopulla siirtokunnan perustaneilla skandinaaveilla oli mukanaan kissoja, mahdollisesti pitämässä haittaeläimiä kurissa.

Kissan tie Amerikkaan on vielä hämärän peitossa, mutta mahdollisesti kissat tulivat mantereelle viikinkien mukana.
Viikingit purjehtivat Amerikkaan
Osa viikingeistä purjehti Grönlannista edelleen Pohjois-Amerikkaan, minne he perustivat uusia asutuksia ja mistä he veivät ilmeisesti jopa vuosisatojen ajan puuta Grönlantiin.
Joidenkin tutkijoiden mukaan on mahdollista, että viikingeillä oli kissoja matkassaan heidän seilatessaan Atlantin yli. Eri asia on, jäikö kissoja mantereelle ja onnistuivatko ne lisääntymään siellä.
Teoriaa tukee muun muassa se seikka, että Maine Coon -kissarotu, jota pidetään Yhdysvaltojen ensimmäisenä kesykissarotuna, on mahdollisesti läheistä sukua norjalaiselle metsäkissalle.
Niinpä amerikkalainen kissa voikin olla viikinkien pohjoismaisten kissojen jälkeläinen.
Kissat valloittivat maailman aaltoina
Ranskalaistutkijat tekivät vuonna 2016 siihen asti suurimman geneettisen tutkimuksen muinaisten kissojen jäännöksille. Analyysi osoitti, että kissat levisivät Lähi-idästä muualle maailmaan useina aaltoina.

Ensimmäinen aalto
Milloin: 12 000–8 000 vuotta sitten
Ihmisten ja kissojen yhteiselo alkoi ilmeisesti noin 12 000 vuotta sitten maanviljelyn synnyttyä Lähi-idässä. Luonnonvaraiset kissat hakeutuivat kyliin, joihin vilja oli houkutellut kissojen ravinnoksi kelpaavia haittaeläimiä. Ihminen huomasi kissojen hyödyllisyyden ja alkoi kesyttää niitä. Näin kissat levisivät itäisen Välimeren alueelle.

Toinen aalto
Milloin: Noin 6 000 vuotta sitten
Kissa asettui pysyvästi Egyptiin, jossa sitä alettiin pitää pyhänä. Geneettiset tutkimukset osoittavat, että egyptiläiskissojen jälkeläiset levisivät suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Egyptiläisten kissamuumioiden tutkimukset ovat osoittaneet, että bulgarialaiset ja turkkilaiset kissat ovat sukua egyptiläisille.

Kolmas aalto
Milloin: Noin 400–1 000 vuotta sitten
Euroopasta kissa kulkeutui Amerikkaan eurooppalaisten laivojen mukana. Viikingit toivat ehkä kissoja mukanaan perustaessaan 900-luvulla siirtokuntia Grönlantiin ja purjehtiessaan Pohjois-Amerikkaan. Arkeologisten löytöjen mukaan kissoja joka tapauksessa oli Pohjois-Amerikan itärannikolla eurooppalaisten siirtokunta-ajan alussa 1600-luvulla.