Miksi kelloja siirrellään edestakaisin? Säästääkö kesäaika oikeasti energiaa? Ja onko kesäajasta haittaa terveydelle?
Kesäajan taustaa
Kesäaikaa ehdotti ilmeisesti ensimmäisenä Benjamin Franklin humoristisessa esseessään vuonna 1784. Vakavammin kesäajasta alettiin kuitenkin keskustella vasta 1900-luvun puolella.
Ensimmäisenä kesäajan ottivat käyttöön Saksa ja Itävalta 30. huhtikuuta 1916 energian ja etenkin öljyn säästämiseksi ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman niukkuuden vuoksi, ja joukko muita maita seurasi pian perässä.
Tämä saksalainen postikortti vuodelta 1916 muistuttaa kellon siirtämisestä, ja sen teksti tarkoittaa suunnilleen samaa kuin sanonta ”Aamuhetki kullan kallis”.
Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran vasta toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942.
Pysyvästi kesäaika otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981, ja nykyisin kaikki EU-maat aloittavat kesäajan samaan aikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina.
Kesäaika loppuu lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin otetaan taas käyttöön talviaika eli normaaliaika. Hyvä muistisääntö on kääntää viisareita "aina kesää kohti".
Säästääkö kesäaika energiaa?
Viime vuosina useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että kesäaika ei sittenkään säästä energiaa vaan saattaa jopa aiheuttaa nettotappioita.
Washingtonin yliopiston ympäristöekonomi Hendrik Wolff on ollut mukana kirjoittamassa tutkielmaa, jossa tarkasteltiin Australian energiansäästötietoja vuodelta 2000, jolloin osa maan alueista pidensi kesäaikaa Sydneyn olympialaisten vuoksi ja osa ei.
Tutkimuksessa selvisi, että käytäntö kyllä vähensi valaistukseen ja sähköön menevää energiankulutusta illan tunteina, mutta aamun pimeämpinä tunteina energiankulutus vastaavasti kasvoi niin paljon, että vuorokausitasolla säästöä ei kertynyt.
Joissakin tutkimuksissa kesäajan on kuitenkin todettu säästävän sähköä. Yhdysvaltain energiaministeriö raportoi kongressille vuonna 2008, että vuonna 2005 käyttöön otettu pidennetty kesäaika säästää sähköä 1,3 terawattitunnin verran.
Edellä mainittu luku tarkoittaa sitä, että kesäaika pienentää Yhdysvaltain vuotuista sähkönkulutusta 0,03 % ja kokonaisenergiakulutusta 0,02 %.
Aluksi etenkin sotaa käyvät valtiot halusivat ottaa kesäajan käyttöön säästääkseen resursseja. Tässä yhdysvaltalainen juliste vuodelta 1918.
Vaikka nuo prosenttiluvut vaikuttavat pieniltä, ne voivat merkitä suuria säästöjä, kun otetaan huomioon energian valtava kokonaiskulutus Yhdysvalloissa.
Vaikuttaako kesäaika terveyteen?
Kesäajan kannattajat ovat vuosikymmenien ajan väittäneet sen rohkaisevan ihmisiä aktiiviseen ja siten terveellisempään elämäntapaan, ja Hendrik Wolff kollegoineen on nyt selvittänyt tuon käsityksen todenperäisyyttä.
"Tutkimme kansalaisten ajankäyttöä koko Yhdysvaltojen alueella. Tulosten mukaan kesäajan alkamisen aikaan television katseleminen vähenee selvästi ja ulkoiluharrastukset, esimerkiksi lenkkeily ja puistokävelyt, yleistyvät myös selvästi", sanoo Wolff.
"Se on merkillepantavaa, sillä viisarien siirtelyhän ei sinänsä vaikuta valoisan ajan määrään vuorokaudessa."
Toisaalta vuonna 2008 New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sydänkohtausten riski kasvoi ainakin Ruotsissa keväällä heti kesäaikaan siirtymistä seuranneina vuorokausina.
"Todennäköisin selitys havainnoillemme ovat unen ja biologisten rytmien häiriintyminen", kertoi tutkimusta johtanut Imre Janszky Tukholman Karoliinisesta instituutista National Geographic Newsille sähköpostitse.