Pohjoismaisen ylioppilaslakkiperinteen juuret juontuvat 1800-luvulta. Erityisesti siihen vaikutti skandinaavinen opiskelijatapaaminen, joka järjestettiin Kööpenhaminassa vuonna 1845.
Ruotsalaiset opiskelijat käyttivät siellä valkoisia lakkeja, joissa oli sinikeltaiset kokardit. Norjalaisilla oli mustat lakit, joissa oli lippa ja tupsu.
Tanskalaisilla opiskelijoilla ei ollut yhdenmukaisia päähineitä, mutta hekin alkoivat 1850-luvulla käyttää ruotsalaista lakkia muistuttavia mutta mustia lakkeja. Vuonna 1875 suomalaisopiskelijat saapuivat Uppsalaan opiskelijatapaamiseen valkoisissa lakeissa.
Lakkiperinne oli peräisin Saksasta, jossa monilla opiskelijayhdistyksillä oli oma lakkinsa. Tapa saapui ensin Ruotsiin saksalaisissa yliopistoissa opiskelleiden mukana.