Ihmiset osoittivat ilmeisesti jo esihistoriallisena aikana kukilla tunteitaan, kuten rakkautta, kunnioitusta ja välittämistä. Arkeologit ovat löytäneet Irakista neandertalilaisten haudoista kukkien siitepölyä ja kuivuneiden kukkien jäännöksiä. Löydön perusteella neandertalilaiset asettivat kukkia rakkaidensa hautaan jo 35 000–65 000 vuotta sitten.
Ensimmäiset todisteet kukkien antamisesta historiallisella ajalla esiintyvät muinaisen Egyptin seinämaalauksissa. Niistä ilmenee, että vainajat saivat hautalahjoiksi värikkäitä kukkakimppuja, -seppeleitä ja -köynnöksiä.
Kreikkalaiset kunnioittivat tuoksuvilla kukilla muun muassa urheilusankareitaan.
Kukilla ilmaistiin tunteita
Myös kreikkalaisilla ja roomalaisilla kukat liittyivät myönteisiin tunteisiin ja juhliin. Kreikkalaiset esimerkiksi koristelivat urheilukisojen ja muiden kilpailujen voittajat kukkaseppelein voiton ja menestyksen merkiksi. Roomassa puolestaan rakastuneet ilmaisivat lemmentunteitaan lahjoittamalla toisilleen kukkaseppeleitä.
Keskiajalla eri kukkiin alettiin yhdistää erilaisia merkityksiä niin, että kukilla voitiin viestiä erilaisia tunteita hienovaraisella tavalla – esimerkiksi ruusut symboloivat rakkautta ja auringonkukat uskollisuutta. Tapa antaa toisillemme kukkia erilaisissa tilanteissa on säilynyt vahvana tähän päivään asti.