Heitettiinkö jätökset todella suoraan kadulle?

Keskiajan kaupunkilaiset pitivät aina samoja vaatteita, ja peseytymiskertojen välillä saattoi kulua pitkä aika – mutta he olivat silti monin tavoin mainettaan puhtaampia.

Keskiajan kaupunkilaiset pitivät aina samoja vaatteita, ja peseytymiskertojen välillä saattoi kulua pitkä aika – mutta he olivat silti monin tavoin mainettaan puhtaampia.

Look and Learn

Keskiajan Eurooppa ei ollut aivan niin saastainen kuin millaisena kirjat ja elokuvat sen usein esittävät.

Esimerkiksi yöastioita ei kaikesta päätellen suinkaan tyhjennetty ikkunoista suoraan kaduille.

Se olisi synnyttänyt varsin nopeasti hirvittävän löyhkän, ja vaikka keskiajalla ei tiedettykään paljon tautien synnystä, pahanhajuista ilmaa pyrittiin välttämään.

Monissa keskiaikaisissa kaupungeissa oli käymälöitä ja jätteitä koskevia sääntöjä, joilla pyrittiin pitämään kadut puhtaina.

Esimerkiksi 1300-luvun Lontoossa kaupunkilaisten vastuulla oli huolehtia oman talonsa edustasta.

Ikkunasta jätteitä heitelleitä kaupunkilaisia rangaistiin kovilla sakoilla, ja jos syyllistä ei pystytty selvittämään, sakot jaettiin tasan lähimpien talojen omistajille.

Historiasta tunnetaan esimerkiksi tapaus, jossa naapurit kävivät erään miehen kimppuun, kun tämä oli heittänyt kadulle ruuantähteitä.

Yöastiat tyhjennettiin yleensä suoraan johonkin vesistöön tai sellaiseen johtavaan katuojaan.

Hyväosaisilla asukkailla oli omat käymälät tai ainakin katetut likakaivot, joista tuotokset käytiin tyhjentämässä ja kuskattiin kaupungeista pois maaseudulle lannoitteeksi.

Käymälän tyhjentäminen oli niin halveksittua työtä, että usein sen tekijöitä hyljeksittiin yhteisöjen pohjasakkana.

Yöastioiden käyttö alkoi vähentyä 1800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin moniin kaupunkeihin alettiin rakentaa viemäröintiä ja huuhdeltavia vesivessoja.