Feministit ottivat oppia ninjoista
Naisten äänioikeusvaatimus kuohutti Britanniaa, ja feministit perustivat turvakseen iskuryhmän, jonka jäsenet olivat opiskelleet jujutsua. Opit olivatkin tarpeen naisten taistellessa oikeuksiensa puolesta.

Iskuryhmän valmentaja Edith Garrud oli hento nainen, mutta hän oli ensimmäisiä jujutsun taitajia länsimaissa.
Lontoon Oxford Streetin hienoissa kauppaliikkeissä ostoksilla olleet asiakkaat eivät huomanneet mitään tavallisesta poikkeavaa, ennen kuin eräs hento nainen yhtäkkiä puhalsi pilliin kutsuen kanssasisariaan taisteluun naisten oikeuksien puolesta.
Pillin vihellyksen kuultuaan liikkeisiin soluttautuneet naisasianaiset eli suffragetit ottivat esiin helmoihinsa kätkemänsä kivet ja vasarat ja alkoivat rikkoa liikkeiden ikkunoita. Iskullaan naiset halusivat protestoida sitä, ettei Britannian naisilla ei ollut äänioikeutta. Sitten naiset pakenivat piilopaikkaansa läheiselle Argyll Streetille, ennen kuin poliisit ehtivät paikalle.
Piilopaikassa sabotöörejä odotti pilliin viheltänyt nainen, joka oli pienestä koostaan ja hennosta varrestaan huolimatta yksi Britannian naisasialiikkeen tärkeimmistä hahmoista.
Hän oli Edith Garrud, yksi ensimmäisistä naispuolisista taistelulajien opettajista länsimaissa. Garrud piti Argyll Streetillä harjoitussalia, dojoa, jossa hän opetti naisille japanilaista itsepuolustustaitoa, jujutsua ja valmensi suffragettien The Bodyguard -nimistä iskuryhmää. Ryhmän tärkein tehtävä oli suojella naisasialiikkeen johtajia poliisien pampuilta.
Salin lattiassa oli salaluukkuja, joihin naiset kätkivät vaatteensa ja käyttämättä jääneet kivat ja vasarat. Sitten naiset vaihtoivat harjoitusvaatteet ylleen ja Garrud rullasi tatamin takaisin lattialle. Todistusaineiston puuttuessa poliisit eivät voineet osoittaa suffragettien olleen sabotaasi-iskun takana.
Naiset turvautuivat väkivaltaan
Britannian suffragetit olivat vuosikausia vaatineet naisille äänioikeutta rauhanomaisin keinoin. He olivat perustaneet komiteoja, pitäneet kokouksia ja kirjoittaneet sanomalehdissä, mutta turhaan.
Lopulta suffragettiliikkeen johtaja Emmeline Pankhurst sai tarpeekseen ja perusti vuonna 1905 järjestön nimeltä Women’s Social and Political Union eli ”Naisten sosiaalinen ja poliittinen unioni” (WSPU).
Ajan mittaan WSPU:n toiminta radikalisoitui ja sen jäsenet turvautuivat muun muassa tuhopolttoihin ja väkivaltaan saadakseen viestinsä kuuluviin. The Bodyguard perustettiin juuri WSPU:n johtajien turvaksi, ja sen johtajaksi valittiin Gertrude Harding.