Kingcombe Plainin mäki lähellä Chipping Campdenin kylää Cotswoldsissa Etelä-Englannissa helskyi ihmisten ilonpidosta toukokuussa 1612.
Paikalle oli saapunut kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä läheltä ja kaukaa, sillä alkamassa olivat ensimmäiset englantilaiset olympialaiset.
Komeaan asuun pukeutunut mies ratsasti mäen harjalle valkealla hevosella ja puhalsi torveen, ja siitä käynnistyivät ”Olimpick Games” -kisat.
Urheilun piti yhdistää kansaa
Torveen puhaltanut mies oli asianajaja Robert Dover, joka oli päättänyt herättää antiikin olympialaiset henkiin uudessa muodossa.
1600-luvun herrasväen tapaan Dover ihaili antiikin aikaa, ja hän halusi nostattaa englantilaisissa samankaltaista jaloa urheiluhenkeä kuin Olympian lehdossa Kreikassa oli vallinnut yli tuhat vuotta aiemmin.
Dover oli huolestuneena seurannut, kuinka vuosittaisissa kyläjuhlissa keskityttiin lähinnä ryypiskelyyn ja tappelemiseen.
Dover uskoi, että englantilainen versio olympialaisista voisi yhdistää kaikkia kansankerroksia ja tarjota tavan viihtyä ilman alkoholia ja väkivaltaa.
Kuningas Jaakko I suhtautui ajatukseen suopeasti. Hänelle urheilu ei merkinnyt ainoastaan tervettä ajankulua vaan myös kuningaskunnan etua.
Nimellä The King’s Book of Sports tunnetussa julistuksessaan Jaakko totesi sopiviksi katsottujen urheilulajien olevan hyväksi rahvaalle, sillä ne ”vahvistavat heidän varttaan sotaan”.