Poliisit valittiin huolella
Lainvalvojilla oli Britanniassa 1800-luvun alussa huono maine.
Sisäministeri Robert Peel halusi luoda tehokkaat poliisivoimat, joihin kansa voisi luottaa, ja siksi uuteen poliisiin palkattavat henkilöt valittiin tarkoin.
Rikosrekisteri: Poliisiksi pyrkivällä ei saanut olla rikosrekisteriä, ja hänen piti muutenkin olla hyvämaineinen.
Sukupuoli ja siviilisääty: Poliisiksi otettiin vain 20–27-vuotiaita miehiä. Mikäli poliisimies halusi mennä naimisiin, hänen oli pyydettävä siihen laitoksen johdolta lupa.
Luku- ja kirjoitustaito: Poliisin piti myös osata lukea ja kirjoittaa, mikä karsi jo lähes puolet mahdollisista hakijoista pois: tuon ajan Englannissa vain noin 60 prosenttia miehistä oli luku- ja kirjoitustaitoisia.
Pituus ja kunto: Poliisiksi päästäkseen piti olla vähintään 170 senttiä pitkä, leveäharteinen ja hyväkuntoinen eikä saanut olla lattajalkoja tai epämuodostumia kasvoissa.